Dulkon gaskal pasieantta ja divššodeaddji sáhttá dáhkkot go dulka lea seamma sajis gos pasieantta lea, gova/jiena dahje telefovnna bokte. Dulkka bargu lea dušše dulkot ságastallama pasieantta ja divššodeaddji gaskal, ja sus lea jávohisvuođageasku.
Čálálaš jorgaleamit
Mii fállat profešunealla ja kvalitehtasihkkarastojuvvon jorgalemiid dárogielas davvisámegillii priváhta olbmuide, fitnodagaide ja almmolaš aktevrraide. Mii heivehat jorgalemiid du dárbbuide, ja deattuhat rivttes giela, kulturmáhtu ja buori gulahallama.
Muitte cealkit eret dulkadiŋgojumi jos diibmu/šiehtadus rievdaduvvo.
(Geavat diŋgonskovi vuolábealde go ovdagihtii áiggut diŋgot dulkka)
Sámi dulkonbálvalus
Go leat almmolaš bálvalus bargi, de galggat don dieđuid addit, bagadallat ja vuhtii váldit ávkkástalli dárbbuid. Jus giella lea hehttehus, de fertet geavahit dohkkehuvvon dulkka. Ii leat lohpi mánáid geavahit dulkan. Bearaš miellahtut ja guovttegielat mielbargit eaige berre dulkot.
Davvi dearvvašvuođa buohcciviesuin/klnihkain leat ollu bargit geat eai hálddaš sámegiela, ja midjiide lea hui dehálaš geavahit dulkka vel oažžut rievttes ja vuđolaš dieđuid du dearvvašvuođa birra. Min dulkkain lea jávohisvuođageasku. Pasieanttat vásihit oadjebassan geavahit dulkka; go lea buohcci, de lea álkit eatnigillii hállat. Fáttát ja doahpagat buohcceviesus sáhttet leat váddásat go beaivválaš gielas. Jus dus lea sámegiella eatnigiellan, de dus lea riekti sámástit go deaivvadat spesialistadearvvašvuođabálvalusain.
Dulkomii gáibiduvvo máhttu dearvvašvuođa fágalaš doahpagiidda, ja mii atnit min iežamet hárjánan dulkkaid dasa. Don sáhtát lohkat eambbo juohke ovtta dulkka birra dás vuollelis.
Vuoigatvuođat ja jávohisvuođageasku
Jus dus lea sámegiella eatnigiella de lea dus riekti oažžut sámegielat dulkka go galggat deaivvadit spesialistadearvvašvuođa bálvalusain, ja don oaččut dan fálaldaga divššodeaddjis. Muittuhaste beare jus son vajálduhtto.
Dulkabálvalus lea nuvttá.
Visot min dulkkain lea jávohisvuođageasku seamma ládje go eará dearvvašvuođa bargiin.
Pasieantta dieđut:
Šiehtadusat mat gusket mánáide, de galget váhnemiid namat rubrihkkii «pasieanttanamma», ii máná namma.
