Lyskebrokkoperasjon hos voksne, samisk

Guskaváddui lea áidna dikšunmolssaeaktu čuohpadeapmi. Dat rievddada olbmos olbmui man hoahppu lea čuohpaduvvot. Jus čájehuvvo ahte ii čárvvo čoliid, de sáhttet doaktárat rávvet du vuordit čuohpademiin. Boaresolbmot geat eai giksašuva dainna eai soaitte dárbbašit oba čuohpaduvvot ge.

Kirurga iská du poliklinihkalaččat dáhkidan dihte leago bulli guskaváddu vai ii. Jus dat ain lea eahpečielggas maŋŋel poliklinihkalaš iskkadeami, de soaitá dárbu ollistit iskkadeami ultrajienain dahje CT – iskkademiin. Don oaččut seammás dieđuid vejolaš čuohpadanvugiid ja vejolaš bárttiid/komplikašuvnnaid birra.
Čuohpadeapmi dahkko dábálaččat beaivet ja dasa ii dárbbaš sisačálihuvvot.

Čujuhus ja árvvoštallan

Du fástadoavttir čujuha du kirurga lusa buhcciidviesus.

Før

Galggat borahaga boahtit buhcciidvissui šihttojuvvon áigái ja báikái. Dat mearkkaša ahte it sáhte borrat, juhkat gáfe, mielkki dahje mielkebuktagiid, suoskat suoskangummi, borrat njálgáid dahje borgguhit/snuvssaid váldit dii 24.00 rájes eahkeda ovdal plánejuvvon čuohpadeami. Sáhtát juhkat čielga juhkosiid nugo čázi, sáftta dahje deaja gitta guokte diimmu ovdal go boađát buohccivissui.

Buhcciidviesus váldá dearvvašvuođadivššár du vuostá. Dan botta go vuorddát čuohpadeami, de beasat ságastallat anestesiijadoaktáriin ja kirurgain gii galgá čuohpadit du. Anestesiijadoavttir mearrida ovttas kirurgain bidjá go dutnje narkosa vai jámiha go dušše čielggi. Rabas čuohpadeapmi soaitá sáhttit dahkkot báikkálašjámihemiin.

Under

Kirurgalaš čuohpadeapmi dáhpáhuvvá dan vuogi mielde maid kirurga vállje. Iešalddis čuohpadeapmi ádjána sullii 1 – 2 diimmu, lea dan duohken makkár čuohpadanvuohki válljejuvvo.

Guovlankirurgiija (TAPP/TEP)

Guovlankirurgiijas čuohpasta kirurga smávva čuohpastaga náhpečoali buohta. Čuohpastat lea sullii centimehtera guhku. Kirurga coggá laparoskopa čuohpastaga sisa. Laparoskopa lea reaidu mas lea čuovga ja filbmenapparáhta, mainna lea vejolaš oaidnit vuovdda ja čoavjenjárččá videošearpmas. Seammás čuohpasta ovtta dahje moadde smávva čuohpastaga vuollelii čoavjjis maid sisa coggá čuohpadanreaidduid. Sihke TAPP ja TEP čuohpadanvugiin biddjo fierbmi siskkobeallai čoavjji nanosmahttit rašes saji ja hehtten dihte oažžumis ođđa guskaváttu. Čuohpadeapmi ferte dahkkot go leat jámihuvvon narkosiin.

Rabas kirurgiija

Rabas kirurgiijain čuhppojuvvo vihtta gitta logi centimehtera guhkkosaš čuohpastat buđgii. Kirurga deaddela buođgasisdoalu sisa, ja dábálaččat čuohppá son eret buođgaseahka. Fierbmi sáhttá biddjot dan rašes sadjái hehtten dihte ahte buođga fas boahtá. Čuohpadeapmi dahkko narkosiin, čielgejámihemiin dahje báikkálašjámihemiin.

Etter

Don gozihuvvot dássážii go lihkat maŋŋel čuohpadeami. Dasto oaččut veahá biepmu ja juhkosa.

Ovdal ruoktot vuolggát, de oaččut njálmmálaš ja čálalaš dieđuid. Oaččut mielde tableahtaid mat unnidit bákčasiid ja vejolaš reseaptta ja buohcandieđáhusa. Don it sáhte vuodjit biillain dahje mašiinnaiguin vuosttaš jándora maŋŋel čuohpadeami. Jus lea dárbu, de ordne buhcciidviessu dutnje sáhtu ruoktot.

Maŋŋel čuohpadeami it galgga loktet lossadit sullii 4 – 6 vahkkui. Maŋŋel čuohpadeami mii rávvet du álgit geahppa fysalaš aktivitehtain nu jođánit go vejolaš lea.

Leage áicil

Veahá bohtaneapmi, ruvssodeapmi ja bákčasat mat dovdojit dego čuggestagat hávis leat dábálaččat vuosttaš áigodaga maŋŋel čuohpadeami. Jus bákčasat bistet ja hávis golgá golggus, de berret váldit oktavuođa iežat fástadoaktáriin dahje buohcceviesuin.