Dikšun go borasdávdda ii šat sáhte buoridit

Seallamirkodivššu ulbmil lea maŋidit borasdávdda ovdáneami go dat billista borasdávdaseallaid. Gávdnojit máŋggalágan seallamirkkot iešguđetge lágan borasdávdii. Dávjá addojuvvojit kombinašuvnnat máŋggalágan seallamirkkuin. Dikšu addojuvvo dábálaččat njuolga varrasutnii, muhto sáhttá maid boahku bokte addojuvvot, dat biddjo juogo njuolga deahkkái dahje addojuvvo tableahttahámis. Seallamirko addojuvvo dábálaččat 1 beaivvis – 5 beaivái,  2 – 4 vahkku gaskkain. Sáhttá maid leat guhkitáiggi dálkkodeapmi.

Ovdal seallamirkodikšu álggahuvvo, de váldojuvvojit dábálaččat govvaiskosat, nugo ovdamearkka dihte CT, ja varraiskosat. Maŋŋelgo seallamirko lea addojuvvon 2 – 4 geardde, de govvejuvvojit ođđa govat ja váldojuvvojit ođđa varraiskosat main oaidná lea(t)go boradávdašattalmas(at) stabiila(llat) vai unnon. Jus leat, de lea dábálaš ahte dikšu joatkašuvvá jus liigeváikkuhusat leat dohkálaččat.

Go seallamirkodivššus lea muhtun áiggi leamaš sávahahtti effeakta, de lea dábálaš ahte gorut dárbbaša vuoiŋŋastit. Dalle sáhttá váldit bottu divššus. Jus seallamirko, maid don oaččut, ii doaimma, de sáhttá muhtun háviid áigeguovdil molsut earálágan seallamirkui.

Seallamirkodikšun ii váikkut dušše borasdávdaseallaide, muhto maiddái dábálaš seallaide gorudis. Dat guoská erenoamážit dábálaš seallaide mat juohkásit jođánit, nugo ovdamearkka dihte vuoktaseallat, čoalit ja varraseallat. Seallamirkko liigeváikkuhusat bohtet dasgo dábálaš seallat billohuvvet iešguđet gorutlahtuin.

Maŋemus 10 jagis leat ráhkaduvvon ođđa mállet borasdávdadikšumat mat fallehit borasdávdaseallaid eambbo ulbmillaččat go seallamirko. Dakkár dikšunvuogit váikkuhit unnibut goruda dábálaš seallaide, ja muhtun mállet borasdávddaide sáhttet dat addojuvvot juogo okto dahje lotnolagaid seallamirkodivššuin. Dálkkodeapmi addojuvvo juogo tableahtta hámis dahje njuolga varrasutnii. Dávjá, muhto ii álot, leat dakkár mállet divššus unnit liigeváikkuhusat go dábálaš seallamirkodivššus.

Muhtun lágan borasdávddat, nugo ovdaráksáboras ja čižžeboras, leat nu gohčoduvvon hormonahearkkit. Hormonadivššu ulbmil lea vuosttildit sohkabealehormonaid testosterona ja østrogena váikkuheaddji effeavtta borasseallaid šaddamii ja  juohkáseapmái.

Hormonadikšu addojuvvo tableahttahámis dahje boahkuhemiiguin. Mihtilmas liigeváikkuhusat leat ahte seksuáladoaibma njiedjá, leat garra bivastuvvamat ja ahte massá dákte- ja deahkkemássa. Váikko hormonadivššus sáhttet leat stuora váikkuhusat eallinkvalitehtii, de oaidnit ahte dán divššus leat unnit duođalaš liigeváikkuhusat go seallamirkodivššus.

Borasdávdii maid ii sáhte šat buoridit sáhttá suonjardikšu addojuvvot vai dat eastada dahje geahpeda givssálaš dávdamearkkaid. Mii geahččalit addit suonjardosa mii lea doarvái stuoris bissehit borasdávdda šattalmasa šaddama ja billisteaddji effeavtta mii das lea iežas birrasiidda, ja mii seammás buoremusat nagoda ráddjet ahte suonjar billista dearvvaš gođđosa.

Suonjardikšu lea álot individuálalaččat heivehuvvon. Jus divššu galgá sáhttit plánet ja čađahit, de gáibiduvvo buorre fágaidrasttildeaddji ovttasbargu fágajoavkkuid gaskkas mas leat doaktárat, medisiinnalaš fysihkkárat ja suonjarterapevttat. Doaktárat árvvoštallet dávdda ja mearridit gokko dikšut goruda ja man ollu suonjardosa galget addit. Divššu lohku rievddada ja lea dan duohken makkár mállet šattalmas lea, man stuoris dat lea ja gokko dat lea. Medisiinnalaš fysihkkárat ja suonjarterapevttat plánejit ja kvalitehtasihkkarastet divššu.