Hei, du må oppdatere nettleseren din for å kunne besøke oss.

Dikšun go borasdávdda ii šat sáhte buoridit

Vaikko lea borasdávda maid ii sáhte buoridit, de sáhttá dikšun maŋidit dávdaovdáneami ja geahpedit givssiid. Áigeguovdilis dikšun sáhttá leat seallamirkodikšu, hormonadikšu dahje eará dálkkaslaš dikšu, dávjá nu gohčoduvvon "ulbmillaš dikšu". Dávjá geavahuvvo maid suonjardikšun mii geahpida dávdamearkkaid.

Seallamirkodivššu ulbmil lea maŋidit borasdávdda ovdáneami go dat billista borasdávdaseallaid. Gávdnojit máŋggalágan seallamirkkot iešguđetge lágan borasdávdii. Dávjá addojuvvojit kombinašuvnnat máŋggalágan seallamirkkuin. Dikšu addojuvvo dábálaččat njuolga varrasutnii, muhto sáhttá maid boahku bokte addojuvvot, dat biddjo juogo njuolga deahkkái dahje addojuvvo tableahttahámis. Seallamirko addojuvvo dábálaččat 1 beaivvis – 5 beaivái,  2 – 4 vahkku gaskkain. Sáhttá maid leat guhkitáiggi dálkkodeapmi.

Ovdal seallamirkodikšu álggahuvvo, de váldojuvvojit dábálaččat govvaiskosat, nugo ovdamearkka dihte CT, ja varraiskosat. Maŋŋelgo seallamirko lea addojuvvon 2 – 4 geardde, de govvejuvvojit ođđa govat ja váldojuvvojit ođđa varraiskosat main oaidná lea(t)go boradávdašattalmas(at) stabiila(llat) vai unnon. Jus leat, de lea dábálaš ahte dikšu joatkašuvvá jus liigeváikkuhusat leat dohkálaččat.

Go seallamirkodivššus lea muhtun áiggi leamaš sávahahtti effeakta, de lea dábálaš ahte gorut dárbbaša vuoiŋŋastit. Dalle sáhttá váldit bottu divššus. Jus seallamirko, maid don oaččut, ii doaimma, de sáhttá muhtun háviid áigeguovdil molsut earálágan seallamirkui.

Seallamirkodikšun ii váikkut dušše borasdávdaseallaide, muhto maiddái dábálaš seallaide gorudis. Dat guoská erenoamážit dábálaš seallaide mat juohkásit jođánit, nugo ovdamearkka dihte vuoktaseallat, čoalit ja varraseallat. Seallamirkko liigeváikkuhusat bohtet dasgo dábálaš seallat billohuvvet iešguđet gorutlahtuin.

Maŋemus 10 jagis leat ráhkaduvvon ođđa mállet borasdávdadikšumat mat fallehit borasdávdaseallaid eambbo ulbmillaččat go seallamirko. Dakkár dikšunvuogit váikkuhit unnibut goruda dábálaš seallaide, ja muhtun mállet borasdávddaide sáhttet dat addojuvvot juogo okto dahje lotnolagaid seallamirkodivššuin. Dálkkodeapmi addojuvvo juogo tableahtta hámis dahje njuolga varrasutnii. Dávjá, muhto ii álot, leat dakkár mállet divššus unnit liigeváikkuhusat go dábálaš seallamirkodivššus.

Muhtun lágan borasdávddat, nugo ovdaráksáboras ja čižžeboras, leat nu gohčoduvvon hormonahearkkit. Hormonadivššu ulbmil lea vuosttildit sohkabealehormonaid testosterona ja østrogena váikkuheaddji effeavtta borasseallaid šaddamii ja  juohkáseapmái.

Hormonadikšu addojuvvo tableahttahámis dahje boahkuhemiiguin. Mihtilmas liigeváikkuhusat leat ahte seksuáladoaibma njiedjá, leat garra bivastuvvamat ja ahte massá dákte- ja deahkkemássa. Váikko hormonadivššus sáhttet leat stuora váikkuhusat eallinkvalitehtii, de oaidnit ahte dán divššus leat unnit duođalaš liigeváikkuhusat go seallamirkodivššus.

Borasdávdii maid ii sáhte šat buoridit sáhttá suonjardikšu addojuvvot vai dat eastada dahje geahpeda givssálaš dávdamearkkaid. Mii geahččalit addit suonjardosa mii lea doarvái stuoris bissehit borasdávdda šattalmasa šaddama ja billisteaddji effeavtta mii das lea iežas birrasiidda, ja mii seammás buoremusat nagoda ráddjet ahte suonjar billista dearvvaš gođđosa.

Suonjardikšu lea álot individuálalaččat heivehuvvon. Jus divššu galgá sáhttit plánet ja čađahit, de gáibiduvvo buorre fágaidrasttildeaddji ovttasbargu fágajoavkkuid gaskkas mas leat doaktárat, medisiinnalaš fysihkkárat ja suonjarterapevttat. Doaktárat árvvoštallet dávdda ja mearridit gokko dikšut goruda ja man ollu suonjardosa galget addit. Divššu lohku rievddada ja lea dan duohken makkár mállet šattalmas lea, man stuoris dat lea ja gokko dat lea. Medisiinnalaš fysihkkárat ja suonjarterapevttat plánejit ja kvalitehtasihkkarastet divššu.


Før

Seallamirkodivššus šaddá ollu háviid ráhkkanahttit divššu mii hehtte váibmogákkaheami. Dávjá masset olbmot vuovttaid divššuin, ja oallugat háliidit dan dihte heivehuvvon goanstavuovttaid. Muhtun háviid lea maid dárbbašlaš eará ráhkkanahtti dikšui (ovdamearkka dihte dálkkaslaš dikšui dahje bátnedikšui) mii hehtte givssálaš dahje duođalaš liigeváikkuhusaid. Dakkár ráhkkaneapmi lea muhtomin maid dárbbašlaš ovdal suonjardivššu.

Borasdávdapasieanttat geat galget álgit divššuin ožžot dan dihte álot diimmu borasdávdadoaktára lusa gii iská ja muitala divššu váikkuhusaid ja liigeváikkuhusaid birra. Sus oaččut maid dárkilis dieđuid movt ruovttus galggat leat sihke divššu ovdal, go dikšu lea ja maŋŋel divššu. 


Under

Seallamirkodikšu sáhttá bistit máŋga beaivvi, dábálaččat das lea 2 – 3 vahkku boddu dálkkodemiid gaskkas. Suonjardikšu addojuvvo dábálaččat sullii 20 minuhta guhkkosaš dikšun, ovtta dahje máŋga beaivvi maŋŋálaga. Eanas háviid lea poliklinihkalaš dikšu mii addojuvvo.

Borasdávdadivššus sáhttet čuožžilit duođalaš liigeváikkuhusat divššu iešguđetge áigodagain, dávjá go leat ruovttus. Seallamirko sáhttá ovdamearkka dihte hedjonahttit infekšuvdnasuodjalusa ja nu sáhttá oažžut duođalaš infekšuvnnaid maid ferte dikšut buohcciviesus. Dainna sáhttá maid oažžut eará liigeváikkuhusaid maiguin dárbbaša jođánis divššu buohcciviesus. Dan dihte muitaluvvo dutnje dárkilit ovdal divššu álggaheami váruhuššamiid birra ruovttus.


Etter

Go dikšu loahpahuvvo, de beasat dábálaččat ruoktot vuolget ja álgit dábálaš aktivitehtaiguin. Váldonjuolggadus lea ahte 3 vahkku maŋŋel seallamirkodivššu fertet váldit vuhtii erenoamáš váruhuššamiid ruovttu dáfus (geahča divššu vuolde). 

Suonjardivššu liigeváikkuhusat sáhttet maid bistit, ja muhtomin maid vássevaččat vearránit muhtun vahkkuid maŋŋel go dikšu lea loahpahuvvon. Lea suonjardosa ja gokko dat biddjo gorudii mii mearrida makkár liigeváikkuhusat šaddet ja vejolaš váruhuššamiid maid ferte váldit vuhtii.

Easka dallego dikšu loahpahuvvo addojuvvojit dutnje eambbo dieđut movt don galggat dahkat áigodagas maŋŋel čađahuvvon divššu. Dalle maid šiehtaduvvo movt čuovvoleapmi ja dárkkisteamit lágiduvvojit viidáset.

Áigodagain goas ii leat aktiiva dikšun, ovdamearkka dihte go lea boddu seallamirkodikšumis, de sáhttet dárkkistusat dahkkot ovttasbarggus gaskal pasieantta, vuođđodearvvašvuođabálvalusa ja spesialistadearvvašvuođabálvalusa.