Veajuiduhttin - Doaibmaárvvoštallan maŋŋá vuoiŋŋašvigi
Vuoiŋŋašvihki sáhttá addit sihke kognitiivvalaš ja rumašlaš čuozahusaid. Dán geažil sáhttá doaibmilvuohta rievdat, ja dalle lea dárbu heiveheapmái ja iešguđetlágán doaimmaide árgabeaivvis. Soaitá leat dárbu fágaidgaskasaš doaibmaárvvoštallamii muhtun áigge maŋŋel go vigi lea ožžon, vai sáhttá árvvoštallat ásahuvvon doaimmaid ja heivehemiid ođđasit ja rievdadit daid jus lea dárbu.
Kognitiivvalaš bohtosat leat dakkárat go silolaš doaimmat, ovdamearkka dihte váttisvuohta muittuin, áicilvuođain, jurddačohkkemiin, gielain, čuolbmačoavdimiin, persovnnalašvuohta rievdá, dovduičuohcci rievdamat, hedjonan veadju, hedjonan leahttu ja silolaš váiban.
Rumašlaš bohtosat sáhttet nugo spastisitehta (eahpedáhtolaš deahkkečavgamat), ástandávda, bákčasat, hearkivuohta (rievdaduvvon liike- ja lađasdovdda), vázzinváttisvuođat, balánsaváttisvuođat, hedjonan sávrodat ja váttisvuođat koordinašuvnnain ja leavttuin.
Čujuhus ja árvvoštallan
Čujuhus ja árvvoštallan
Fástadoavttir čujuha pasieanttaid doaibmaárvvoštallamii. Čujuhusas ferte boahtit ovdan mii čuolbma lea ja mot jáhkká fágaidgaskasaš joavku sáhttá veahkehit lassin dan fálaldahkii maid suohkan addá.
Veajuiduhttima vuoruhanbagadalli muitala man guhká eanemus šaddá vuordit dákkár árvvoštallama.
Ovdal
Pasieantakoordináhtora váldá oktavuođa pasieanttain ovdal plánejuvvon orruma. Dárbbu mielde boahtá maiddai sihkkarastot oktavuohta ja diehtojuohkima gaskal vejolaš ovttasbargoguimmiid, mii lea dehálaš go galgá čađahit doaibmanárvvoštallama buoremus lági mielde.
Vuolde
Diehtojuohkinságastallan pasieanttain lea dehálaš čoahkkin, mannat čađa čujuhusa, maid pasieantta vuorda orrumis ja ovdanbuktit diibmoplána čielggadeami. Doavttir, buohccedivššár, nevro - psykologa, ergoterapevta, sosionoma, fysioterapevtta, birasterapevta ja logopeda sáhttet leat oassin fágagaskasaš joavkkus. Joavku biddjo oktii dan čuolmma vuođul mii lea čilgejuvvon čujuhusas.
Fágajoavkkut mat leat áigeguovdilat juste dán čulbmii, kártejit ja čađahit čielggadeami, ja pasieanta ja oapmahaččat sáhttet veahki oažžut praktihkalaš, ekonomalaš, ja sosiála gažaldagain.
Soaitá áigeguovdil váldit oktavuođa oapmahaččaiguin ja olgguldas ovttasbargoguimmiiguin telefovnna bokte lonohallan dihte dieđuid ja ovttasbargat viidáset veajuiduhttimiin/divššuin. Mii bovdet oapmahaččaid ja ovttasbargoguimmiid ovdamearkka dihte ásodagas, ságastallat pasieanttain ja doaresfágalaš joavkkuin jus dat lea ulbmillaš ja sávahahtti. Áigeguovdilis ovttasbargoguoimmit sáhttá fállojuvvot searvat čoahkkáigeassinčoahkkimii, jus lea heivvolaš ja pasieanta ja oapmahaččat sávvet dan.
Orruma loahpas lea čoahkkáigeassinčoahkkin mas joavku buktá ovdan áigeguovdilis fuomášumiid čielggadeamis ja doaibmandási váikkuhusaid ja mas muitala vejolaš veahkkedárbbu birra. Pasieanta ja oapmahaččat/olgguldas ovttasbargoguoimmit sáhttet dađistaga buktit iežaset oaiviliid/gažaldagaid, oažžut vuđoleappot dieđuid ja nu viidáset. Jus jerrojuvvo, de sáhttet joavkku fágaolbmot evttohit doaimmaid ja bagadallat suohkanlaš veahkkeásahusa. Viidáset ovttasbargu ja čuovvoleapmi galgá čielggaduvvot ja ovddasvástádus galgá maid čielggaduvvot vejolaš NAV ohcamiidda, spesialistaduođaštusaide ja čujuhemiide olgguldas ásahusaide.
Maŋŋel
Ovttas pasieanttain sáhttit mii veahkehit:
- Álggahit oktavuođa ja ovttastahttit ovttasbargančoahkkimiid.
- Dieđihit dárbbu Individuála plánii ja koordináhtorii.
- Njálmmálaččat ja čálalaččat gaskkustit kártejuvvon bohtosiid.
- Muitalit vuoigatvuođaid birra láhkaortnega ektui.
- Ovttasbargat ja bagadallat dárbbu ja doaimma geahččalemiid ektui.
Viidásetfievrridit oktavuođaid ráddjejuvvon áigodagas, ovdamearkka dihte johttidoaimmaid ektui.