Čuovgadikšu – obbalaš dieđut

Medisiinnalaš čuovgadikšu geavahuvvo ollu liikegivssiide. Lea givssa šládja ja duođalašvuohta mii mearrida makkár lágan ultrafioleahtta (UV) čuovga galgá fállojuvvot. Dosat leat sorjavaččat liikešlájas ja makkár liikegiksi galgá dikšojuvvot. Dikšu vuolida vuolšši, daguha assádet bajimus liikii ja lasiha liikái ivnni.

Čujuhus ja árvvoštallan

Buot lágan čuovgadivššu mearrida liikedoavttir makkár dat galgá leat.

Før

Fertet midjiide muitalit makkár dálkasiid don geavahat, maiddai makkár luonddudálkasiid geavahat, go muhtun dálkasat sáhttet lasihit hearkivuođa čuvgii nu ahte lea bahábut buollit dainna. Dat guoská maiddai vuoidasiidda/sálvvaide.
Ferte maiddai muitalit midjiide jus álggat ođđa dálkasiiguin dikšunáigodagas. Dat guoská maiddai luonddudálkasiidda.
Berret vuordit vuoidamis dálkaslaš sálvvaid nugo steroidaid ja D – vitamiidnavuoidasiid rumašosiide mat galget dikšojuvvot, dassážiigo gearggat divššuin, dahje juobe vejolaččat unnimusat guokte diimmu ovdal divššu sáhtát vuoidat. Rumašoasit mat eai dárbbaš divššu, ovdamearkka dihte ámadaju, dan berre gokčat juoga mainna.

Under

Jus olles du rumaš galgá dikšojuvvot de čuoččut čuovgakabineahta siste. Jus leat givssiid/ihtalumiid vuolledábiin, oaiveasis dahje gieđain/julggiin, de leat mis erenoamáš čuovggat maid geavahit daidda rumašosiide (čohkkát-, čohkkun-. Giehta- ja juolgečuovga). Dábálaččat dikšu addojuvvo golmma gearddis viđa geardái vahkkosaččat ja suonjardeapmi ádjána moatti sekunddas moatti minuhttii.

Apparáhtta addá mearriduvvon dosa juohke divššus. Dosa lasiheapmi árvvoštallojuvvo individuálalaččat.

Dikšolohku molsašuddá, muhto lea dávjá 15 – 30 geardde juohke rumašoasis. Muhtumin lea dikšu guhkit áiggi vuollegis suonjardandosain.

Ultrafioleahtta čuovga

Ultrafioleahtta čuovgga váldomállet leat UVA (guhkesbárru) ja UVB (oanehisbárru). UVB juhkkojuvvo guovtti vuolitjovkui, seakkagirddot (TL01) ja govdagirddot. Mii sáhttit addit ovttalágan čuovgga dahje kombinašuvnna dain.

TL01 divššuin sáhttit mii muhtun pasieanttaide unnidit dávjodaga nu ahte lea dušše guovtte geardde vahkkus. Dan divššu ii galgga goassege addit guokte beaivvi maŋŋálaga nu movt sáhttá UVA ja govdagirddot UVB:in.

Maŋŋel

Vai hehttet goike- ja sakŋidahtte liikii de berret divššu maŋŋel geavahit láktadan vuoidasa. Dikšobeivviid it berre beaivváža ovddas leat.

Leage áicil

Vejolaš liigeváikkuhusat

Don sáhtát buollit.
Dikšobeivviid it berre beaivváža ovddas leat.
UV- čuovga sáhttá dagahit borasdávdda liikái, muhto govdagirddot UVB:in lea unnán riska go dikšu lea kontrolla vuolde ráddjejuvvon áigodagain. Riska árvvoštallojuvvo álot dan buori effeakta ektui mii divššus lea.
Divššu dávjodaga geažil sáhttá du liikii jođáneappot boarásnuvvat.
UVA- dikšu sáhttá dagahit giksašuhtti liegganeami kabineahtas, ja dat sáhttá muosehuhttit liikii ja dagahit lassi sakŋideami muhtun eksemapasieanttaide.
Ii leat čielggaduvvon man grádas UVA sáhttá dagahit ahte liikái ovdána borasdávda.