Dikšu
Psykodynamisk terapi ved SANKS
Psykodynámalaš terapiija lea dikšunvuohki mas fokus lea ovddeš massin dáhpáhusaide ja traumaide. Lea duođaštuvvon ahte dakkár vásáhusat sáhttet leat mielde ovddideame psyhkalaš váttuid maŋŋel eallimis, ja psykodynámalaš terapiija lea buorre duođaštuvvon terapiija dakkár váttisvuođaid ektui.
Psykodynámalaš terapiija álgoálgosaš vuođđun lea psykoanalysa. Gávdnojit máŋga variántta psykodynámalaš terapiijas.
Go lea psykodynámalaš terapiija lossamillii, de mii bargat ipmirdit ja gieđahallat massinvásáhusaid, ja ipmirdit psykologalaš duogáža massin reakšuvdnii. Jurdda lea ahte min dovddut eai leat dihtomielalaš plánas, ja garra ballu lea ovdamearkka dihte dávdamearka dasa ahte mis ii leat oktavuohta iežamet dovdduiguin, dahje ahte mis lea váttisvuohta čájehit earáide dovduičuohcci lagasvuođa. Jus pasieanta oažžu veahki dustet daid iešguđet lágan dovdduid ja vásihit movt psykohtalaš dávdamearkkat, nugo ovdamearkka dihte garra ballu ja lossamiella sáhttet lassánit go dovdduid garvá, de sáhttá dákko bokte sihke unnit giksašuvvat dávdamearkkaiguin, ja vásihit ahte beassá gieđahallat dehálaš dáhpáhusaid mat leat su eallimis. Nu sáhttá pasieanta ovdánahttit dovduičuohcci láddama. De šaddá maid álkit gieđahallat vuostebáruid, massima ja birgehallat jus dat bohtet maŋŋel eallimis, iige nu de boađe lossamillii.
Muhtomin sáhttá lossamiella "darvánan" persovnnalašvuhtii, dego ieš - vásiheapmin. Dás oaivvilduvvo jus eai leat baljo lossamiela- dávdamearkkat, de sáhttá jurddašeapmi ja iešdovdu eanemusat báidnojuvvon losses mielalašvuođas, omd. dihte "ii mastege leat ávki" dovddu, dahje "ii goassege leat doarvái buorre" dovdu. Garra iešgovva mas sihke sivva ja heahpatvuohta leat cieggan nannosit diehttelas váikkuha ovttaskasolbmo eallinkvalitehtii. Eará persovnnas fas soaitá čiekŋalis guorosvuođa dovdu, oktovuohta, ja dakkár eallinhistorjá vuhtto ahte lea hui unnán vásihan dovduičuohcci duođaštusa ja ahte leat leamaš unnán dovddolaš oktavuođat lagas gaskavuođain. Go dovdduiguin bargá vuogádatlaččat ja dat maid ieš vásiha gaskavuođas terapevttain, sáhttá addit vejolašvuođa divodeaddji vásáhusaide, seammás go ieš oahppa moraštit áššiid mat leat leamaš dahje maid ii leat ožžon. De sáhttá oahppat bidjat iešguđet lágan massinvásáhusaid eret ja maiddái šaddat čeahpibut birgehallat ođđa massimiiguin ja váttisvuođaiguin.
Dutkan čájeha ahte psykodynámalaš terapiija lea effektiiva dikšu máŋggadáfot psyhkalaš dilálašvuođaide.
Før
Lea gáibádus ahte spesialistadearvvašvuođabálvalus galgá geavahit evidensvuđot vugiid, dás oaivvilduvvo dikšunvugiid main lea duođaštuvvon ávki. Sáhttá leat jierpmálaš ahte pasieanta dalle juo go čujuhuvvo dohko álgá jurddašit mii divššu mihttu lea. Jus nagodat dahkat smávva positiiva rievdadusaid vuordináiggis, de lea dat mávssolaš. Sáhttá ovdamearkka dihte leat ahte álggát várrogasat fysalaččat lihkadit dahje juoga eará maid divššár rávve.
Under
Buorre gaskavuohta divššáriin lea dehálaš vai oaččut buori veahki, ja don fertet ovttas dikšuin bidjat mihtuid iežat dikšumii.
Etter
Lea dehálaš ahte don geavahat dan maid leat oahppan divššus. Strategiijat mat hehttejit fas hedjoneami ovddeš dillái leat fáddán loahpas dikšunáigodagas.
Oktavuohta
Sámi klinihkka - Ávjovárgeaidnu
RPP Kárášjohka – Rávisolbmuid psykiátralaš poliklinihkka
Sámi klinihkka - Ávjovárgeaidnu
Ávjovárgeaidnu 182
9730 Karasjok