Dikšu
Psykoedukašuvdna
Psykoedukašuvdna lea dikšunvuohki mas pasieanttat ja oapmahaččat ožžot gelbbolašvuođa ja dieđuid vissis diagnosaid birra. Dát dikšunvuohki galgá addit realisttalaš vuordámušaid buorideapmái ja prognosii, dieđuid ja muhtun lágan oahpu dán áigeguovdilis giksái.Psykoedukašuvdna lea eará sániiguin terapevttalaš gelbbolašvuođagaskkusteapmi muhtun diagnosa birra. Ulbmil lea ahte pasieanttat ja oapmahaččat ožžot gelbbolašvuođa dasa movt sii buoremusat sáhttet birget dávddain árgabeaivvis. Sii ohppet earret eará movt sii galget dovdat dávdamearkkaid givssis, nu ahte vejolaš hedjoneami sáhttet eastadit. Dutkan čájeha ahte dát vuohki sáhttá veahkehit unnidit ja eastadit psyhkalaš dávdda.
Čujuhus ja árvvoštallan
Don dárbbašat čujuheami jus galggat oažžut divššu spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Lea dábálaččat fástadoavttir gii čujuha du spesialistadearvvašvuođabálvalusa čielggadeapmái ja dikšui, muhto eará dearvvašvuođabargiid sáhttet maid čujuhit du dohko. Spesialistadearvvašvuođabálvalus boahtá de, "Psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ollesolbmuide" vuoruhanbagadusa vuođul mearridit leago dus vuoigatvuohta spesialistadearvvašvuođabálvalusa dikšui.
Før
Dán dikšunvuohkái ii dárbbašuvvo makkárge ráhkkaneapmi.
Under
Juohke divššus lea dehálaš ahte don ovttas dikšuin soabadat divššu ulbmila. Buorre oktavuohta dikšuin lea dehálaš vai oaččut buori veahki, ja gávdnojit ollu iešguđetlágan dikšunstrategiijat ja vuogit. Psykoedukašuvdna lea okta dain mas lea duođaštuvvon buorre effeakta. Terapiija lea oassin dán dikšumis, ja lea du dikšunplána mii muitala movt du dikšu lea plánejuvvon.
Etter
Lea dehálaš ahte don geavahat dan maid leat oahppan divššus. Strategiijat mat hehttejit hedjoneami leat fáddán terapiija loahpas.