Dutká sámi dievdduid iešsorbmenváttisvuođaid

SÁNAG, Sámi Klinihka doavttergrádastipendiáhtta Marianne Larssen lea rekrutteregoahtán oasseváldiid iežas dutkanprošektii. Son ohcá oktiibuot 20-25 oasseváldi.

- Mun háliidan oktavuođa sámi dievdduiguin geat leat badjel 18 jagi boarrásat, geat ásset Norgga beale Sámis ja geat goas nu eallenagis leat rahčan iešsorbmenjurdagiiguin, lohká Larssen ja joatká.

- Mus lea dáhtu gulahallat dievdduiguin mat gullet iešguđetge sámi birrasiidda ja geain lea iešguđetlágan duogáš, ahki, giellamáhtu, oahpu, bargu ja vásáhusat veahkkebálvalusain.

Gealbolokten

Diibmá registrerejuvvojedje 693 iešsorbmema Norggas, dáid searvvis ledje 495 dievddu. Sámi álbmoga ektui ii gávdno sierra statistihkka, muhto Davvi-Norgga registtardutkkus čájeha ahte iešsorbmenváttisvuohta lei stuoris nuorra sámi dievdduid gaskkas 1970-1998 rádjai.

Doavttergrádastipendiáhtta Marianne Larssen dáhtu háhkat eanet dieđuid fáttás.

- Prošeavtta bokte dáhtun nannet gelbbolašvuođa sámi dievdduid iešsorbmenjurdagiid ja iešsorbmengeahččalemiid birra. Go ságastallat singuin geain leat dát vásáhusat, de oažžut buoret áddejumi manin iešsorbmenjurdagat ja/dahje iešsorbmengeahččaleamit šaddn oassin sin eallimis. Gulahallama bokte beassat maid diehtit mo dearvvašvuođasuorggis ja muđui sáhttit fállat buori veahki ja doarjaga sámi dievdduide geat rahčet.  

Sámenoađđi

Larssen dieđuid mielde ii gávdno ovdalaččas dutkan mii fuomášuhttá iešsorbmenváttisvuođaid sámi dievdduid perspektiivvas. Su mielas lea dehálaš háhkat eanet dieđuid fáttás.

- Hárve lea olbmos miella jápmit vaikke vásiha iešsorbmenjurdagiid dahje čađaha iešsorbmendaguid. Oallugat gártet dán dillái go eai šat dieđe mo galget birget hástaleaddji dilis ja go eallin ii šaddan nu go ledje háliidan. Sihke olbmo relašuvnnat ja servodat váikkuhit iešsorbmenjurdagiid ovdáneapmái. Máŋga dutki leat čilgen ahte muhtin ráje dievddut sorbmejit iežaset go dovdet ahte eai nákce olahit servodaga maskuliidna norpmaid. Riikkaidgaskasaččat lea maskulinitehta, eamiálbmotidentitehta ja psyhkalaš váttut dagahan ahte nuorra eamiálbmotgánddat jápmet iešsorbmemii, lohká Larssen ja joatká.

- Dutkan mii čalmmustahttá iešsorbmemiid Sámis čujuha ahte muhtimiidda šaddá menddo stuora noađđin leat sápmelažžan. Muhtimat vásihit ahte majoritehtaálbmot gieđahallá minoritehtaálbmoga hejot, earát gullet minoritehta minoritehtii ja vásihit ahte eará sápmelaččat gieđahallet sin hejot ja muhtimat ges dovdet guorosvuođa dáruiduhttima geažil. Jus galgat áddet iešsorbmenváttisvuođaid, de sáhttit dán maid čatnat dasa ahte mis váilot dásseárvosaš psyhkalaš dearvvašvuođabálvalusat ja ahte «iešbirgejupmi» sáhttá ulmmeheapme go olmmoš rahčá iešsorbmenjurdagiiguin.

Váttis hállat  

Sápmelaččat eai háliidivčče hállat dearvvašvuođa ja dávddaid birra, čájeha ovddeš dutkan. Oallugiidda lea maid hui hástaleaddji hállat iešsorbmema birra.

- Iešsorbmenváttisvuođaid birra lea váttis hállat ja dat dieđusge sáhttá váikkuhit dutkama maid áiggun čađahit. Dasa lassin lean mun dárogielat nisu ja das maid sáhttet váikkuhusat, muhto mun lean bargan iešsorbmeneastademiin Davvi-Norggas 15 jagi ja leamaš fokusis ahte galggašii eanet rabasvuohta iešsorbmema ektui. Mun lean maŋimuš jagiid vuohtán ovdáneami sámi servodagain, ovdamearka dihte čađahuvvui mannan giđa diehtojuohkinkampánjja «Hála iešsorbmenjurdagiid birra. Dat sáhttá gádjut heahkka» Davvi-Norggas ja Sámediggi ges váldá čielga ovddasvástádusa og fuomášuhttet fáttá dego Máilmmi iešsorbmeneastadanbeaivvi. Nu ahte mun sávan ahte sámi dievddut háliidit juohkit iežaset vásáhusaid ja historjjá minguin.

Dutkama olis čađahuvvojit guhkes jearahallamat ja dát heivehuvvojit oasseváldiid sávaldagaid ja dárbbuid mielde.

- Oasseváldiide galgá oadjebas searvat dutkamii. Danin árvvoštallat ovttas dárbbaša go oasseváldi profeššunealla veahki dahje persovnnalaš doarjaga oassálastima oktavuođas. Mii šiehttat maid ovdagihtii mihtet go oasseváldit báddet dahje filbmet jearahallamiid. Dasa lassin gulahallat makkár gillii oasseváldi háliida čađahit jearahallama, galgá vejolaš válljet háliida go hállat sáme- vai dárogiela, lohká Larssen.

Buoret dikšofálaldat

Eanet nissonat go dievddut ohcet veahki jus rahčet iešsorbmenjurdagiiguin. Doavttergrádastipendiáhtta Marianne Larssen háliida gávnnahit mo sáhtašii oažžut eanet dievdduid bivdit veahki jus eallin šaddá menddo hástaleaddjin.

- Mii dárbbašit diehtit makkár veahki ja doarjaga sámi dievddut árvvusanášii iešsorbmenproseassas. Mii háliidit háhkat eanet gealbbu sámi dievdduid vásáhusain dearvvašvuođasuorggi ektui, mii lea buorre ja mii lea heitot? Jus muhtin oasseváldi ii leamaš oktavuođas dearvvašvuođasurggiin, de háliidit diehtit manin eai ohcan veahki. Dát dieđut galggaše dan mađe stuora ávkin ahte sáhttit árvalit strategiijaid ja modeallaid hábmet kultuvrralaš heivehuvvon veahkke- ja doarjjabálvalusa sámi dievdduide. Ulbmilin lea maid ovdánahttit iešsorbmeneastadandoaimmaid ulbmiljoavkku ektui, loahpaha Larssen.

Jus dus leat gažaldagat prošeavtta birra dahje háliidat oassálastit dutkamis, de sáhtát váldit oktavuođa stipendiáhtain Marianne Larssenin e-poastta bokte: marianne.larssen@finnmarkssykehuset.no