- Sáhttá hástaleaddji čilget dearvvašvuođadili eará gillii
Jus sámi pasieanttat eai oaččo divššu mii lea heivehuvvon gielalaččat ja kultuvrralaččat, de sáhttet dehálaš dieđut báhcit ja das sáhttet váikkuhusat sihkkarvuhtii, oaivvilda SÁNAG, Sámi Klinihka ofelaš.
Sámi pasieanttain lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođabálvalusaid mat leat heivehuvvon gielalaččat ja kultuvrralaččat.
- Lea dehálaš ahte sámegielat pasieanttat besset hállat iežaset eatnigiela dearvvašvuođabálvalusa deaivvadeamis go hearkkes dilis sáhttet dehálaš dieđut ja detálljat dearvvašvuođa birra báhcit, lohká SÁNAG, Sámi Klinihka ofelaš Mariell Selnes Paulsen ja čilge vuđolabbot.
- Go sámegielat pasieantta boahtá doaktára, psykologa dahje eará dearvvašvuođabargi lusa gii dárusta, de sáhttá olu váddáset šaddat čilget dilálašvuođa ja dovdduid dárogillii. Ovdamearka dihte soaitá pasieanta máhttit muitalit ahte lea čoavjebávččas, muhto de ii soaitte nákcet čilget justa gokko bákčasat leat ja mo dat dovdojit. Dán livččii pasientii olu álkit govahallat sámegillii, ja jus pasieantta livččii oažžut vejolašvuođa hállat eatnigielas, de nannešii luohttevašvuođa ja gaskavuođa. Dalle sáhtašii maid álkit hállat váttis áššiid birra.
Vuoigatvuođat
Norga lea lágaid ja ILO-konvenšuvnna bokte geatnegahttojuvvon láhččit dili nu ahte sápmelaččain lea vejolaš seailluhit ja ovdánahttit iežaset giela, kultuvrra ja servodaga.
- Dat mearkkaša ahte sámi pasieanttain lea riekti oažžut gielalaš ja kultuvrralaš heivehuvvon dearvvašvuođabálvalusaid. Dat boahtá ovdán sihke pasieantavuoigatvuođalága § 3-5 ja sámelága § 3-5. Jus ii oaččo divššu sámegillii, de sáhttá gáibidit ahte dearvvašvuođabálvalusas ordnejit dulkka, čilge Paulsen.
Jus dikšu ii leat gielalaččat heivehuvvon ja dulka ii ordnejuvvo, de lea ofelaččas ráva pasieanttaide geat dan šaddet vásihit.
- Jus dearvvašvuođabargis váilu giella- ja kulturmáhttu ja pasieantta ii oaččo dulkka, de sáhttá bivdit veahki pasieantta- ja geavaheddjiidáittardeaddjis. Doppe sáhttet fállat luohttevašolbmo guhte čuovvu čoahkkimiid dearvvašvuođabálvalusain dahje čállá veahkkin váidaga pasieanttadivššu dahje pasieanttasihkkarvuođa birra.
Kulturheivehuvvon dearvvašvuođabálvalusat
Jus sámi álbmogii galgá sihkkarastit dásseárvosaš dearvvašvuođabálvalusaid, de ii leat dušše giella guovddážis. Sámi pasieanttain lea maid vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaveahki mii lea heivehuvvon kultuvrralaččat.
- Kultursensitiiva dikšu mearkkaša ahte dearvvašvuođabargi dohkkeha ahte giella- ja kulturduogáš sáhttá váikkuhit pasieantta dárbbuide. Kultursensitiivan dohkkeha kulturerohusaid ja gieđahallá iežas kultuvrra, árvvuid, guottuid ja ovdagáttuid diđolaččat, lohká Paulsen ja joatká.
- Lea dehálaš fállat pasieanttaide kulturheivehuvvon divššu sihkkarastin dihte dásseárvosaš dearvvašvuođabálvalusaid. Dat mearkkaša ahte ferte heivehit divššu pasieantta dárbbuid mielde, ii ge dušše vuhtiiváldit mii iežas mielas orro buoremus dahje mii livččii dehálaš. Dearvvašvuođabargi ferte dohkkehit ahte pasieantta dovdá iežas dili buoremusat ja ahte kultuvra sáhttá resursan, iige hehttehussan dahje váttisvuohtan divššo oktavuođas. Go divššu heiveha kultuvrralaččat, de vuhtiiváldá gulahallanerohusaid, eallinoainnu, dárbbuid ja árvvuid mat sáhttet buorringeavahuvvot divššu olis.
Heaggaváralaš
Jus sámi pasieanttat eai oaččo dearvvašvuođabálvalusaid mat leat heivehuvvon sin gillii ja kultuvrii, de sáhttet das leat váikkuhusat.
- Go olmmoš lea hearkkes dilis dahje go lea vásihan juoidá traumáhtalačča, de sáhttá váttis gulahallat eará gillii go eatnigillii. Dat mearkkaša ahte dehálaš dieđut ja detálljat sáhttet báhcit, ja das sáhttet duođalaš váikkuhusat pasieantta dearvvašvuhtii ja heggii. Láivves gulahallan sáhttá maid dagahit ahte pasieantta ii oaččo doarvái buori dikšofálaldaga, loahpaha ofelaš Mariell Selnes Paulsen.