Joavkoterapiijajoavku, Áltá

Kurssat ja terapevttalaš joavkkut

• Rávisolbmuide geain lea ADHD
• Dutnje ges lea bipolára gillámuš
• Lossamiela hálddašeapmi ja eastadeapmi
• Gálggaid hárjehallan
• Dáidda- ja ovdanbuktinterapiija
• Dássedallanjoavku dutnje geas leat posttraumáhtalaš huššaváttut (PTSD

Kursa rávisolbmuide geain lea ADHD

Kursa lea du váste geas lea ADHD-diagnosa ja háliidat diehtit eambbo dáid fáttáid birra:

• ADHD: historihkka, diagnosa ja váttut mat čuvvot diagnosa
• Lassi váttut: heajos iešdovdu, lossa miella, garra ballu ja nu ain
• Huššahálddašeapmi
• Birgen ja veahkkeneavvut
• Dálkkodeapmi
• Sosiála oktavuođat ja ADHD
• Oahpaheapmi ja geavatlaš hárjehusat

Kursa dutnje geas lea bipolára gillámuš

Guovddáš fáttát oahpahusas

• Álggahus: Mii lea bipolára gillámuš?
• Bipolára gillámuša sivva ja mannolat
• Maniija ja hypomaniija: dávdamearkkat ja áigeguovdilis doaibmabijut
• Lossamiella ja seaguhus dilli: dávdamearkkat ja áigeguovdilis doaibmabijut
• Dálkkasdikšu
• Obbalaččat divššu birra
• Hušša ja huššahálddašeapmi
• Bargu, oadju, sisačáliheapmi, juridihkka ja eará
• Eallinvuohki ja virolašvuohta

Oahpahus ja digaštallan. Ruovttubarggut:

Kursa lossamiela hálddašeami ja eastadeami birra

Kursa dutnje gii leat rahčan geardduheaddji dahje guhkesáigásaš lossamielain.

Guovddáš fáttát oahpahusas:

• Mat leat lossamiela dovdomearkkat
• Sivat lossamillii
• Jurddašeapmi ja lossamiella
• Iešsorbmenjurdagat ja - geahččaleamit
• Garraballugillámušat ja lossamiella
• Mo aktiviseret iežas?
• Oađđin ja oađđinváttut
• Lossamiella ja oktavuohta bearrašii ja ustibiidda
• Antidepressiivadálkasat
• Gárrenávnnassorjjasvuohta ja lossamiella

Oahpahus ja geavatlaš   hárjehusat

Gálggaid hárjehallan  

hálddašit eallima buoret vuogi mielde

Dutnje gii dárbbašit oahppat unnidit:

• Láhttema mii dagaha moivvi oktavuođas earáide
• Molsašuddi dovdduid, heajos miela
• Impulsivitehta
• Eahpesihkkaris identitehtadovddu
• Váilevaš hálddašeami jurdagiid badjel

Gálggat maid birra oahpahuvvo leat juhkkon njealji fáddái:

Fuomášupmehárjehallan, oktavuođaidhálddašeapmi, dovdduidmudden ja heahtedili hálddašeapmi.

Deaivvademiin lea sihke oahpahus ja geavatlaš  hárjehallamat. Ruovttubarggut deaivvademiid gaskkas leat dehálaš oassin kurssas.

 Oktagaslaš terapiija  

Lassin kursii barget oassálastit guoskevaš váttuiguin oktagaslašterapiijas.

Dássádallanjoavku dutnje geas lea posttraumáhtalaš gillámuš

• Ja gii ražat váikkuhusaiguin traumain maid eará olbmot leat dagahan dutnje (dat mearkkaša fysalaš/psyhkalaš veahkaváldi, seksuálalaš illastemiid ja sullasaččaid)  

Guovddáš fáttát oahpahusas:

• Máhttu traumareakšuvnnaid birra
• Vuođudathárjehallamat- ja fuomášupmehárjehallamat vai hálddaša posttraumáhtalaš givssiid
• Fuomášupmi iežasfuolahussii, resurssahuksemii ja birgenstrategiijaide

Buot oassálastiin galgá leat oktagaslašterapevta.

Dieđut traumavásáhusaid birra ii juogat joavkkuin, muhto ságastallá daid birra oktagaslašterapevttain.

Dáidda- ja ovdanbuktinterapiija

Dát lea dutnje gii ražat lossamielain, sosiála baluin, heajos iešdovdduin ja/dahje ii leat jáhkku iežat návccaide  ja birgemii.

Mihttun lea ahte ovttaskas oassálasttii galgá oažžut vejolašvuođa:

• Váldit atnui iežas siskkáldas návccaid  ja hutkáivuođa
• Oažžut oktavuođa iežas rupmašiin lihkadeami, áiccuid ja dovdduid bokte
• Viiddidit iežas ovdanbuktindáiddu málema, musihka, lihkadeami, stoahkama, poesiija ja muitalusaid bokte
• Leat dál ja dás iežas eallimis fuomášumiin ja lagasvuođain.

Eai gáibiduvvo earenoamáš "hutkkálaš”  dáiddut,  muhto dus ferte leat hállu ja dáhttu searvat dán jovkui.

Geavatlaš  dieđut

Čujuheapmi: Jus dus lea beroštupmi dása de sáhtát váldit oktavuođa Rávisolbmuid psykiátralaš poliklinihkain (VPP) mii gaskkusta du beroštumi viidáseappot.

Jus dus ii leat divššár VPP:s, de dárbbašuvvo fástadoaktáris čujuheapmi  vai sáhtát oassálastit kursii dahje jovkui.  

Máksin: Iežasoassi lea dál 315 ruvnno juohke deaivvadeami ovddas. Supmi sáhttá bidjat iežasoassemáksokortii ja sis geain lea friddjakoarta sáhttet dan geavahit.  

Bipolára gillámuša kurssas gáibiduvvo ahte máksá 200 ruvnno kursamateriála ovddas, muđui lea kursamateriála nuvttá.