Fáhkkadikšu gárrenmirkkosorjjasvuhtii
Jus don leat darvánan gárrenmirko -ja sorjavašvuođaváttuide sáhtát vásihit fáhkka ja duođalaš diliid gos lea dárbu oažžut jođánit veahki. Dat sáhttet leat fáhkka fysalaš, psyhkalaš dahje sosiála váttisvuođat mat bohtet gárrenmirkkuid geavaheamis dahje fáhkka heaitán geavaheamis gárrenmirkkuid (abstineansa dovdomearkkat).
Čujuhus ja árvvoštallan
Fástadoavttir, NAV sosiálabálvalus dahje doavttir gii lea doavttervákta, čujuha pasieanta viidáseappot fáhkkadikšui spesialistadoavttirguovddážii, dahje gárrenmirkkovuostáiváldimii dohko gos dat gávdno. Gárrenmirkkovuostáiváldin lea pasieanttaide geain lea dávdadilli/váddu mainna ii sáhte vuorddihit sin oažžut diliset árvvoštallamii.
Fáhkkatlaš čujuhusa oktavuođas doavttir ja gárrenmirkkuid vuostáváldin buohccedivššár guorahallet du dearvvašvuođadili - medisiinnalaš, psykologalaš ja sosiálalaš - árvvoštallan dihte du fáhkka dikšundárbbu ja dikšundási. Dat sáhttá leat áigeguovdil:
- Viidáset iskkadeamit ja poliklinihkalaš čuovvoleapmi
- Áigumuš lea čoavdit heahtediliid
- Ásahit ovttasbarggu gárrenmirkopoliklinihkaiguin dahje eará spesialisttaiguin
- Ásahit ovttasbarggu dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain gielddas gos orut
- Heahtedikšun jándorfierpmádahkii áiccadeami ja/dahje divššu várás mas fokus lea dássidit dili
- Loga eambbo dás gárrenmirkodivššu birra
Ovdal
Dat lea dehálaš ahte pasieanta ieš, čujuheaddji ásahus dahje oapmahaš muitala buohcceviesubargiide mii lea dáhpáhuvvan, vejolaš dávddaid birra, dálkasiid, makkár gárrenmirkkuid lea váldán ja maiddái muitala visot mii sáhttá dillái váikkuhit. Buohcciviessu dárbbaha maid diehtit gii lea lagamus oapmahaš, pasieantta fástadoavttir ja eará gulahallan olbmot.
Vuolde
Geahpedeapmi dahje mirkkohuhtten sorrojeaddji gárrenmirkkuid mielddisbuktá unohisvuođaid (abstineansa dovdomearkkat). Dat vulget das makkár gárrenmirkkus lea sáhka, mo geavahuvvo ja man guhká lea geavahuvvon.
Go pasieanta lea sisačálihuvvon buohccevissui, de kártejuvvo makkár du gárrenmirkkuidgeavaheapmi lea vai sáhttet fállat dutnje heivehuvvon dálkkaslaš divššu du váttuide mat gusket du heaitima dálkkaslaš dahje gárrenmirko geavaheapmái.
Dálkkaslaš dikšu ovddastahtte ságastallandivššuin mas lea fokus birgemii ja movttiidahttimii.
Dán iskama vuođul árvvoštallo makkár divššus lea eanemus ávki pasientii maŋŋel olggočáliheame:
- Viidáseappot iskamat ja poliklinihkalaš čuovvoleapmi
- Álggahit ovttasbarggu gárrenmirkopoliklinihkaiguin ja eará spesialisttaiguin
- Álggahit ovttasbarggu dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain suohkanis gos orut
Maŋŋel
Gárrenmirkkosorjavašvuođa dikšu váldá áiggi. Gárrenmirkkogeavaheaddji boahtá maŋŋel divššu ain dárbbahit dálkasiid, mirkoávdnasiid ja gárrenmirkkuid máid ovdal lea geavahan. Psyhkalaš dovdomearkkat leat áibbašeapmi ja dárbu atnit mirkku. Dat bistet guhká vel gorudis dan rájes go lea heaitán geavaheamis. Dása gáibiduvvo ain oažžut divššu vai mirkkuid oažžu eret rupmašis, poliklinihkalaččat dahje sisteveallamiin.
Psykoedukatiiva čuovvoleapmi, dás lea mielde hálddašan hárjehallamat, hábmet árgabeaivvi mas leat buorit áigegolut, nanusmahttet pasieantta oktavuođaid earáiguin ja nu ain, dát gullet du guhkit áiggi dikšobijuide mat leat gárrenmirkogeavaheddjiid sorjavašvuođas.
Jus fal geavvá fas mirkogeavaheaddjin, de lea dehálaš ohcat veahki jođánit. De lea buoret vejolašvuohta váldit vára dan buori doaimmas man lea olahan.
Go pasieanta lea geargan divššuin ja dat fáhkka heahti lea gieđahallon, de lea suohkana fástadoavttir, NAV, sosiálabálvalus, dahje spesialistadearvvašvuođaguovddáš juogo institušuvnnas dahje poliklinihkalaččat mat čuovvulit divššu viidáseappot.
Leage áicil
Dat sáhttet boahtit molsašuddi unohasvuođat ja bákčasat maŋŋel fáhkka gárrenmirkkodivššu. Dát sáhttet leat oassin dain:
- Abstinensa dovdomearkkat mat bohtet go leat guhká leamaš gárrenmirkkuid haga.
- Čiegus unohasvuođat rupmašis, dahje psyhkalaš gillámušat, mat leat fas boahtán oidnosii go aiddo lea heaitán gárrenmirkkuid geavaheamis.
- Liigeváikkuhusat stáđđihan dálkasiiguin
Delirium tremens ja geasáhatdohppehallan (krampeanfall) leat ovdamearkkat daidda duođalaš abstineansamearkkaide mat sáhtte ihttit go lea heaitán alkohola juhkamiin. Ovdamearka vejolaš várálaš dálkkaslaš liigeváikkuhusat mat gávdnojit, leat váibmoritma rievdadeamit (ovdamearkan guhkiduvvon QT – áigi EKG mihtidanmašiinnas) mat bohtet dálkasgeavaheamis, earret eará metadon dálkásis.