Hei, du må oppdatere nettleseren din for å kunne besøke oss.

DjO-stivra

DjO-stivra galgá bearráigeahččat ja ovddidit SÁNAG:a bargguid mat gusket dutkamii ja ovdánahttinbargguide. Stivrra váldobargun lea hálddašit bušeterejuvvon DjO dutkanruđaid ja juohkit daid mearriduvvon mihttuid, njuolggadusaid ja almmuhusaid vuođul.

SÁNAG:s lea našuvnnalaš ovddasvástádus, ja danin galget stivraláhttut ovddastit iešguđet ge guovlluid Sámis. Seammás galgá stivraláhttuin iešguđetlágan fágalaš gelbbolašvuohta ja dutkanduogáš. 

Marianne Trondsen, PhD
Stivrajođiheaddji
UiT Norgga árktalaš universitehta E-dearvvašvuođadutkama nationála guovddáža ja servvodatdieđa instituhta seniordutki.

Merete Saus, PhD
Stivrra nubbinjođiheaddji
UiT Norgga árktalaš universitehta oahpaheaddjeoahpu ja pedagogihka instituhta professor.

Christina Storm Mienna, DDS, PhD
Várdduo – Centre for Sámi research, Umeå University. 
Associate professor, Dept. of Odontology, Umeå University.


Grethe Dunfjeld
Geavaheddjiid ovddasteaddji​
SÁNAG referánsajoavku, máttasámi ovddasteaddji. 


Ketil Lenert Hansen, PhD
UiT Norgga árktalaš universitehta dearvvašvuođadieđa fakultehta ja Davvi regionála mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa ja mánáidsuodjalusa máhttoguovddáža professor. 

 
Margrethe Bals Utsi, PhD 
SÁNAG - Sámi Klinihka/Finnmárkku buohcceviesu psykologaspesialista. 

​
Mette Kjær, PhD

Finnmárkku buohcceviesu fága-, dutkama ja ovttasdoaibmamaguovddáža dutkanjođiheaddji ja UiT Norgga árktalaš universitehta klinihkalaš medisiinna instituhta vuosttaš amanueansa. 

Várrelahtut

Astri Dankersen, PhD 

Davvi universitehta servodatdieđe instituhta vuosttaš amanueansa.

Astrid Eriksen, PhD

UiT Norgga árktalaš universitehta​ Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáža dutki. 

Anne Lene Turi Dimpas, PhD

SÁNAG - Sámi Klinihka psykologaspesialista. 

Grethe Mehus, PhD
UiT Norgga árktalaš universitehta Hámmerfeasta Campusa dearvvašvuođa- ja fuolahusfága instituhta professor

Maja Gran Erke, MD, PhD 
Dearvvašvuođadirektoráhta seniorráđđeaddi.

Trine Brynjulfsen  
Geavaheddjiid ovddasteaddji.
Honnesvági sápmelaš.

June Gerd Johnsen 
Geavaheddjiid ovddasteaddji.
Julevsápmelaš.

DjO-stivrra mandáhtta

SÁNAG:a višuvdna lea ovddidit buori psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema ja gárrendilledivššu Norgga sámiide. Dutkama- ja ovdánahttinossodat (DjO) lea ráhkadan sierra plána olahandihte višuvnna ja ulbmiliid. 

DjO galgá bargat ja doarjut SÁNAG:a višuvnna, dutkama, ovdánahttinbarggu ja innovašuvnna. Plána galgá veahkkin láidestit ja movttidahttit bargiid, ovttasbargoguimmiid ja geavaheddjiid áŋgiruššat dutkamii ja ovdánahttinbargguide psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendilledivššus sámiide Norggas.

Loga stivračoahkkinreferáhtaid (dárogillii) 

Háliidat go dutkat sámi dilálašvuođaid? 

Illustrasjonsfoto til FoU-midler
DjO-stivra juolluda jahkásaččat 2 miljovnna ruvnnu sámi dutkanprošeavttaide. Čájáhusgovva

Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus - psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledivššu (SÁNAG) DjO-stivra juolluda gitta 2 mill. ruvnno rádjai jahkásaččat dutkan- ja ovddidanprošeavttaide, maid ulbmil lea háhkat ođđa máhtu ja vugiid psykalaš dearvvašvuođa, gárrenmirkkuid ja sorjjasvuođa birra sámi álbmogii Norggas.

Ohccit fertejit geavahit sierra ohcanskovi. 

Ohcci berre vuđolaččat geahčadit ohcanbagadusa mas gávnnat dieđuid makkár formálalaš gáibádusat leat ohcamii ja makkár ohcaneavttut leat.

SÁNAG DjO-stivra meannuda ohcamiid. Ohcamat árvvoštallojuvvojit kvalitehta ja relevánssa vuođul. Ohcamat mat leat boahtán maŋŋá ohcanáigemeari ja ohcamat mat eai deavdde formálalaš gáibádusaid eai meannuduvvo.

Ohcanskovvi vuolláičállagiiguin, protokolla/prošeaktačilgehus ja eará mildosat sáddejuvvojit PDF-fiilan: SANKS-FoU-soknader@finnmarkssykehuset.no

Ohcanáigemearri lea golggotmánu 31. beaivve 2025 dii. 12:00

Ohcanbagadus

Ruđaid juolludannjuolggadusat

SÁNAG:s leat čuovvovaš váldosuorggit dutkan- ja ovddidanruđaid juolludeami vuoruheamis, ja háliidit ahte prošeavttat galget nu bures go vejolaš speadjalastit iešguđet sámi guovlluid viidodaga ja girjáivuođa. Mii háliidit prošeavttaid main lea fokus lulli-, julev- ja mearrasámi diliide buot vuoruhansurggiin. 

 Fuomáš: Čuoggát leat biddjon sahtedohko ja dain lea seamma vuoruheapmi. 

Dearvvašvuhtii guoski rasttideaddji prošeavttat sámi álbmogis:

  • Duohtavuohta- ja seanadeapmi
  • Boazodoallu
  • Rasisma, vealaheapmi ja/dahje sámevašši
  • Internáhttaeallin
  • Traumat ja/dahje historjjálaš traumat
  • Veahkaválddálašvuohta, vearredagut ja fuolahusváillálašvuohta
  • Bearašfierpmádat ja báikegottit
  • Čearddalaš identitehtaovddideapmi

 

Álbmotdearvvašvuođa- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddidanprošeavttat heivehuvvon sámi álbmogii:

  • Dearvvašvuođa ovddideaddji ja/dahje eastadeaddji bealit ja doaimmat
  • Mánáid, nuoraid ja rávisolbmuid bajásšaddan ja/dahje eallindilli
  • Klinihkalaš dutkamat
  • Sámi geavaheaddjiváikkuheapmi dearvvašvuođabálvalusain
  • E-dearvvašvuohta/digitála dearvvašvuođafálaldagat
  • Iešsoardineastadeapmi
  • Ovttasdoaibman

SÁNAG:is galgá unnimusat okta rolla dutkanprošeavttain maidda juolludit DjO-ruđaid: 

  • Prošeaktaeaiggát (ovddasvástideaddji institušuvdna) 
  • Prošeaktajođiheaddji
  • Prošeaktamielbargi
  • Bagadalli/veahkkebagadalli 
  • Ovttasbargoguoibmi

Váldde oktavuođa SÁNAG:in ovdal čakčamánu 30. beaivvi 2025 vai geargat plánet ovttasbarggu. 

Dutkanprošeavttas/Ph.d./Poasttas. Doc
Dutkanprošeavttain, mat fátmmastit medisiinnalaš ja dearvvašvuođafágalaš dutkama, ferte organiseren ja válljen leat medisiinnalaš ja dearvvašvuođafágalaš dutkama láhkaásahusaid mielde. Go ohcá Ph.d. stipeandda de galgá prošeaktajođiheaddjis leat doavttirgráda dahje vuosttašamanueansa gelbbolašvuohta. Prošeaktajođiheaddji gelbbolašvuođa galgá duođaštit ja
bidjat mielddusin ohcamii.

Innovašuvdna ja fágaovdánahttin
Innovašuvdna dearvvašvuođabálvalusas lea ovdánahttit ođđa buktaga, bálvalusa, ođđa buvttadanproseassa dahje ođđa organisašuvdnahámi buoret kvalitehtii, buoret beaktilvuhtii ja eanet duhtavašvuhtii sihke sámi geavaheddjiin ja bargiin. Ii gáibiduvvo ahte prošeaktajođiheaddjis lea doavttergráda dahje vuosttašamanueansa gelbbolašvuohta go lea sáhka innovašuvnnas ja/dahje fágaovddidanprošeavttain. Prošeaktajođiheaddjis berre leat gelbbolašvuohta ovddidan/kvalitehtabarggus.

Álggahanstipeanda
Sáhttá ohcat doarjaga álggahanstipendii gitta 3 mánotbaji bargguide main čállá
beavdegirjji/prošeaktačilgehusa ph.d.-stipendii ja poastadoktii. Galgá ohcat dábálaš
ohcanskoviin, muhto ii vurdojuvvo ahte galgá leat ollislaš čoahkkinbeavdegirji/prošeaktačilgehus. Dan sadjái ferte bidjat mielddusin eanemusat 4 siidosaš prošeaktaevttohusa. Álggahanstipeandda ohcamis galgá leat unnimusat okta mastergráda.

Prošeaktaovddideapmi
Jus ohcci ii leat geargan / barggatkeahtes prošeaktajurdda, de sáhttá son ohcat
prošeaktaovddidanruđaid gitta 3 mánnosaš áigodahkii vai sáhttá ráhkadit
beavdegirjji/prošeaktačilgehusa. Vurdojuvvo ahte prošeaktaevttohus čuovvu daid gáibádusaid mat leat čilgejuvvon dán bagadusas. Prošeaktaovddidanohcamis berre plána čállot boahttevaš ovttasbargoguimmiide.

Dás oainnat makkár dutkan-, fága- ja ovdánahttinprošeavttat leat ovdal ožžon dutkanruđaid 2005-2025 áigodagas. 

Maŋemus ođastuvvon 2025-06-03