Ohcet julevsámi nuoraid dutkanprošektii
SÁNAG dutkagoahtá mo lea bajásšaddat sápmelažžan Hábmeris. Ođđa dutkanprošeakta galgá nannet eastanbargguid ja buoredit julevsámi nuoraid ja nuorra rávisolbmuid dikšofálaldaga.
- Prošeavtta ulbmilin lea gávnnahit makkár identitehtaovdáneapmi lea Hábmera suohkana julevsámi nuorain ja nuorra rávisolbmuin. Lea erenomáš miellagiddevaš suokkardallat mo julevsámi identitehta šaddá nanusin.
Nu dadjaba dutkama prošeaktajođiheaddji, SÁNAG psykologaspesialistta ja dutki Anne Silviken ja prošeaktamielbargi ja psykologaspesialistta Josef Dahlgren geat guktot bargaba Ájluovttas, Hábmeris.
- Mii dutkat maid mo nuorat vásihit sirdit nuoraidskuvllas joatkkaskuvlii. Mii háliidit maid diehtit mo nuorra olbmot gieđahallet hástalusaid ja váttisvuođaid eallimis. Sin vásáhusat ja gealbu sáhttá ávkkálažžan go ovddida buori psyhkalaš dearvvašvuođa, lohkaba soai.
Oasseváldirekrutteren
Dutkanprošeakta oaččui diibmá masá 800.000 ruvnnu SÁNAG dutkan- ja ovdánahttinruđain. Prošeakta čađahuvvo ovttas KUN dásseárvoguovddáža Mari Aarbakkenin.
Prošeakta álggahuvvui cuoŋománus, ja dutkit leat rekrutteregoahtán oasseváldiid.
- Mii ohcat julevsámi nuoraid ja nuorra rávisolbmuid geat leat gaskal 16-25 jagi. Mii rekrutteret oasseváldiid sosiála mediain ja máidnosiid bokte maid heŋget skuvlii ja eará almmolaš visttiide suohkanis. Muđui váldit maid oktavuođa nuorra olbmuiguin geat gullet ulbmiljovkui. Jus háliida searvat, de sáhttá váldit oktavuođa, lohkaba Silviken ja Dahlgren.
Jus olbmuin leat gažaldagat dahje háliidivčče searvat, de sáhttá sáddet e-poastta prošeaktajođiheaddjái: anne.cathrine.silviken@finnmarkssykehuset.no
Dehálaš prošeakta
Dutkit čađahit čiekŋalis jearahallamiid ja jáhkkimis gerget materiálačohkkemiin čavčča mielde. Dan maŋŋel álggahuvvojit analysabarggut ja loahpa loahpas čállojuvvo artihkal mas ovdanbuktet bohtosiid.
Sihke Silviken ja Dahlgren mielas lea dehálaš čađahit dutkama.
- SÁNAG bargun lea háhkat eanet gelbbolašvuođa vai eanet eastadeaddji doaibmabijut álggahuvvoše ja vai veahkkebálvalus šattašii nu buorren go vejolaš. Julevsámi nuoraid identitehtaovdáneami birra gávdnojit unnán dieđut. Lasi dieđuiguin sáhttit ovddidit doaimmaid mat buvttadit nana etnalaš identitehta, lohkaba soai ja joatkiba.
- Jus mii diehtit makkár gealbu nuorain lea birget váttis dilis, de sáhtašii dán ovdamearka dihte geavahit psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja dalle go nuorat dárbbašit veahki gieđahallat eallima hástalusaid. Go háhkat eanet dieđuid nuoraid vásáhusain lávket joatkkaskuvlii, de lea vejolaš ásahit doaibmabijuid vai dovdet oadjebas dili ja ahte váldit vára sis. Dáinna lágiin loaktigohtet buorebut skuvllas ja dalle soitet maid háliidit ruovttuguovllus ássat boahtte áiggis.