Bovde dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggi stuora konferánsii
Geassemánus bovdejuvvojit dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggi bargit, jođiheaddjit, dutkit, studeanttat, politihkkárat ja eará berošteaddjit Sámi dearvvašvuođakonferánsii man fáddán lea duohtavuohta ja soabadallan – geaidnu viidáset. Ulbmilin lea suokkardallat man láhkai soabadallanbarggu bokte sáhttá nannet ja ovdánahttit boahtte áiggi sámi dearvvašvuođabálvalusaid.
Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilli (SÁNAG), Sámi Klinihkka bovde ovttas Sámi doaktáriid servviin ja UiT Norgga árktalaš universitehta Sámi dearvvašvuođadutkama guovddážin stuora konferánsii.
Sámi dearvvašvuođakonferánsa lágiduvvo Romssa gávpogis geassemánu 5. ja 6. beivviid. Fáddán lea duohtavuohta ja soabadallan – geaidnu viidáset.
- SÁNAG dutkan- ja ovdánahttinossodat (DjO) jođiha ovdaprošeavtta man bokte earret eará háliidit gávnnahit makkár mekanismmat bisuhit dáruiduhttima dálá dearvvašvuođasuorggis. Ulbmilin lea prošeavtta ja konferánssa bokte váikkuhit vai sámi álbmoga dearvvašvuođabálvalusat ovdánivčče min vuogi mielde ja heivehuvvoše sihke gielalaččat ja kultuvrralaččat, lohká SÁNAG DjO ossodatjođiheaddji ja prošeaktajođiheaddji Anne Toril Eriksen Balto.
Ovttasbargu ja rekrutteren
Sámi dearvvašvuođakonferánssas leat 250 saji ja dat lágiduvvo UiT Norgga árktalaš universitehtas. Konferánssa lea maiddái vejolaš čuovvut digitálalaččat.
SÁNAG bealis illudit go Sámi doaktáriid searvi ja Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš servet ovttasbargui.
- Mihttun lea maid rekrutteret eanet nuoraid sámi dearvvašvuođasuorgái ja dearvvašvuođadutkamii. Sávvamis movttiidahtášii konferánssa studeanttaid oassálastit dán dehálaš barggus, ja danin lea ge hui dehálaš ovttasbargat universitehtaiguin ja allaskuvllaiguin. Mii leat hui ilus go beassat lágidit Sámi dearvvašvuođakonferánssa UiT Norgga árktalaš universitehtas Romssa gávpogis, lohká Balto.
SÁNAG:is ja Sámi doaktáriid searvvis lea oktasaš historjá. Dán jagi leat vássán 40 jagi dan rájes Sámi doaktáriid searvi ja Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija (MNP) ásahuvvui, ja dát lei ge vuolggasadjin dálá SÁNAG:i. Dán fuomášuhttet konferánssas ja ávvomállásiin álgoeahkeda.
Suokkardallet soabadallanbarggu
Sámi dearvvašvuođakonferánsa čohkke dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggi bargiid, jođiheddjiid, dutkiid, studeanttaid, politihkkáriid ja eará berošteddjiid.
Konferánssas čalmmustahttet dáruiduhttima váikkuhusaid ja suokkardallet viidáset soabadallanbarggu. Panelaságastallamis jerro maid lea go áigi láddan ásahit álgoálbmotguovddáža.
- Duohtavuođa- ja soabahankommišuvdna čujuha dáruiduhttima váikkuhusaide ja olmmošlaš goluide. Máŋga buolvva leat gillán dáruiduhttima. Kommišuvdna cealká ahte lea dárbu nannet gelbbolašvuođa sápmelaččaid birra ja dáruiduhttima váikkuhusaid birra. Dasa lassin galggašii eanet dutkat sámi dearvvašvuođa. Dát áššit leat ge fáddán konferánssas, dadjá Balto.
Boahtte áiggi dearvvašvuođabálvalusat
Sámi dearvvašvuođakonferánssas leat logaldallamat ja panelaságastallan. Ulbmilin lea suokkardallat mo soabadallan galgá nannet ja ovdánahttit boahtte áiggi sámi dearvvašvuođabálvalusaid.
- Mii dáhttut nannet ovttasbarggu riikkarájáid rastá ja mii dáhtut gazzat oahpu eará álgoálbmogiin. Alaskas ja Kanádas leat ovdamearka dihte álgoálbmogat beassan iežaset árvvuid vuođul hábmet dearvvašvuođabálvalusaid. Dát luohttevašvuohta lea dehálaš go álgoálbmogat han dovdet iežaset dárbbuid ja hástalusaid buoremusat, lohká Balto.
Lágideddjiid bealis jáhkket ahte Sámi dearvvašvuođakonferánsa sáhtašii šaddat jahkásaš deaivvadanbáikin.
Norgga psykologasearvi lea dohkkehan konferánssa 13 diibmosaš kursan spesialisttaide.
Dás gávnnat prográmma ja dieđiheami birra eanet dieđuid. Dieđihanáigemearri lea guhkiduvvon miessemánu 28. beaivái.