Leago áigi láddan ahte lea nollavišuvdna iešsorbmema ektui Finnmárkkus?

Sivvan dán vuolggaheapmái lea duođalaš. Álbmotdearvvašvuođa gaskaboddosaš logut čájehit ahte Finnmárkkus sorbmejedje 22:s iežaset 2025:s. Dat vástida 29 iešsorbmema juohke 100 000 olbmo gaskkas. Dát leat alimus iešsorbmenlogut fylkkas máŋggaid logijahkái, ja mealgat alibut go riikkagaskamearálaš lohku mii lea 12 olbmo juohke 100.000 olbmos. 

Juohke iešsorbmemis lea olmmoš. Son lea bárdni, nieida, viellja, oabbá, áhčči, eadni, guoibmi, eanu, čeahci, eahki, muoŧŧá, goaski, siessá, áhkku, áddjá, oarpmealle, vilbealle, ustit, olmmái, moarsi, irgi gii ii šat leat eallimin. Juohke áidna lohkui gullá bearaš, sohka, ustibat, bargoustibat, skuvlaoappát ja skuvlavieljat, ja báikegoddi gosa báhcet olbmot geat moraštit, váillahit ja geain leat ollu vástitkeahtes gažaldagat. 

Manne eat hála eanet dan birra ahte Finnmárkkus lea nu alla iešsorbmenlohku? 

Finnmárkkus leat guhkes ággi badjel leamaš alla iešsorbmenlogut muđui riikka ektui. Logut rivdet jagis jahkái, erenoamážit fylkkas gos leat beanta unnán ássit. Lihkká lea dilli nu duođalaš ahte dan berre duođalaččat váldit Go Finnmárkkus lea iešsorbmen duođalaš álbmotdearvvašvuođavqttisvuohta, de berrešii dát vuolggahit almmolaš digaštallama ja dieđusge doaimmaid maid.  
Na, manne dalle lea nu jávohisvuohta? 

Sáhttet leat máŋga siva jávohisvuhtii. Iešsorbmen lea bávččagahtti ja váttis fáddá mii ollugiidda sáhttá leat balddihahtti ja amas. Go deaivvadit ovttaskas olbmuiguin, de sáhttit ballat dadjamis juoidá boastut, rasttildit rájáid dahje dahje dahkat dili vel vearrábun. 

Myhta mii viidát leavvá lea ahte sáhttá leat váralaš jearrat iešsorbmenjurdagiid birra. Almmatge čájeha dutkan ahte dávjá lea baicce nuppe láhkai. Jearrat njuolga, gulul ja fuolalaččat sáhttá leat nubbái geahpádus. Dat sáhttá vuolggahit heakkadehálaš ságastallama, dagahit vejolažžan veahki oažžut ja máŋgga oktavuođas gádjut heakka. 

Seammás fertet leat várrogasat mot mii ságastit iešsorbmema birra. Lea njoammunriska, erenoamážit go mediat čállet hui dárkilit, sensašuvdna-vuogi mielde dahje romantiseren láhkai čábbudahtti sániiguin. Danne lea mediain erenoamáš ovddasvástádus muitalit áššiid máhtolašvuođain ja várrogasvuođain. Muhto várrogasvuohta ii mearkkaš jávohisvuohta. 

Justa dán guovtti gaskkas mii leatge: Mii fertet sáhttit dorvvolaččat háleštit iešsorbmema birra, seammás go váldit vuhtii olbmuid geat leat hearkkes dilis. Mis geain lea sajádat gos sáhttit váldit erenoamáš ovddasvástádusa fertet ovttas háleštit álbmotdearvvašvuođa váttisvuođa birra mii mis lea Finnmárkkus.  

Finnmárku- eambbo iešsorbmendorvvolaš servodat 

Iešsorbmema sáhttá eastadit. Iešsorbmeneastadeapmi ii leat dušše dearvvašvuođabálvalusaid ja divššu birra, vaikko olámuttolaš ja buorit bálvalusat dieđusge leat dehálaččat. Lea vuosttažettiin sáhka das mo mii hukset iežamet báikegottiid. 

eambbo iešsorbmendorvvolaš servodatfállá mánáide ja nuoraide buriid bajásšaddaneavttuid, eastada givssideami, veahkaválddi, vealaheami ja olggušteami, ja veahkeha eanebuid dovdat gullevašvuođa, máhttima ja doaivaga buot eallinosiid čađa. 

Finnmárkkus barget juo ollugat dehálaš barggu. Gielddat, spesialistadearvvašvuođabálvalus, fástadoaktárat, skuvllat, eaktodáhtolaš organisašuvnnat, osku- ja eallinoaidnoservvodagat, oapmahaččat ja ovttaskasolbmot barget juoidá juohke beaivve. 

Almmatge oaivvildat mii ahte lea dárbu nannet eastadanbargovuogi vuogádaga – sihke siskkáldasat gielddain ja gielddaid barggu gaskaneaset fylkkadásis. Mii dárbbašat maid guvllolaš ovttasbarggu Davvi-Norggas, gos ovttas, seammá guvlui bargat iešsorbmeneastademiin.  

Nollavišuvdna iešsorbmema ektui Finnmárkkus 

Leago dál áigi ságastallat galgágo Finnmárkkus leat nollavišuvdna iešsorbmema ektui? Nollavišuvdna iešsorbmema ektui lea dieđusge eahperealisttalaš vuordámuš, mas maiddái sáhttet leat máŋga dáhpedorpmálaš unohis váikkuhusa, muhto dat lea višuvdna man guvlui galgat rahčat, mii geatnegahttá ja mii addá dehálaš signálaeffeavtta.. Nollavišuvdna sáhttá vuolggahit politihkalaš beroštumi, čielggasindahká ovddasvástádusa ja mii addit midjiide  oktasaš mihttu. Nollavišuvdna lea čielga signála dasa ahte mis eai leat eambbosat massit. 

Nordlánda fylkkasuohkanis lea 2014 rájes leamašan nollavišuvdna iešsorbmema ektui. Fylkkasuohkan, suohkanat, dearvvašvuođadoaimmahat ja eaktodáhtolaččat leat ovttas vuogádatlaččat bargan gealboloktemiin, eastademiin ja oktiiheivehemiin. Bargu maid Nordlánddas leat dása bidjan, lea ovddolaš ja čájeha man dehálaš lea ahte lea dihtomielalašvuohta, máhttu ja dieđusge dáhttu váldit iešsoardinváttisvuođaid duođas. 

Sin bargovásáhusat sáhttet leat áigeguovdilat Finnmárkui. Seammás fertet gávdnat čovdosiid heivehuvvon fylkii, gielddaide ja suohkaniidda ja min sámi, kveana, norgga ja muđuidge álbmogii. 

2025:s sorbmejedje Finnmárkkus 22 olbmo iežaset. Dat lea 22 duššan olbmoheakka, lohkameahttun olu eallinjagit ja issoras stuorra roassu bearrašiidda, ustibiidda ja báikegottiide.  

Mii oaivvildat dál lea áigi láddan Finnmárkku loktet áigumušdási, ja ahte mii ságastallat das ahte galgágo mis leat nollavišuvdna iešsorbmema ektui vai ii. Beroškeahttá das mii vástádus šaddá, dárbbašat mii ságastallat mo Finnmárku sáhttá šaddat eambbo iešsorbmendorvvolaš servodat. Dát ovddasvástádus gullá vuosttažettiin politihkkáriidda ja fágaolbmuide, muhto maiddái midjiide geat leat lagamuččat ja Finnmárkku ássit. 

Loahpa loahpas ságastallat dás mot hukset fylkka gos eanebut galget dovdat iežaset gullevažžan, gos lea oadjebas bajásšaddat ja ássat, ahte sii dohkkehuvvojit ja gos lea veahkki go eallin šaddá menddo lossadin. 

“Álggat ságastallama – ovttas"

Jus leat Čáhcesullo-guovlluin čakčamánu 10. beaivvi, sávan ahte searvvat dán heakkadehálaš ságastallamii. 

Ságastallan lea Fylkkadiggesáles dii. 17.30-20.00. Ronny Olsen, Nordlánda fylkasuohkanis muitala álggos iežaset barggu birra, ja dan maŋŋil álggahat ságastallama iešsorbmeneastadeami birra Finnmárkkus bovdejuvvon politihkkáriiguin ja fágaolbmuiguin. 

Mis eai leat eambbosat massit.