Oahppan ja hálddašeapmi, Áltá

Oahppan- ja hálddašanguovddáš (OHG) lea dearvvašvuođadoaimmahaga dearvvašvuođapedagogalaš resursaguovddáš. Guovddáža bargu lea nannet fágabargiid barggu pasieanta- ja oapmahašoahpahusain.  OHG ráđđeaddit veahkehit ja bagadallet fágaolbmuid ja geavaheaddjiovddasteddjiid oahpahusa ovdánahttimis, čađaheamis ja maŋŋeárvvoštallamis. Guovddáža bajitdási mihttu lea loktet álbmoga gelbbolašvuođa dearvvašvuođa birra.

“Ovttas hálddašeami ja eallinagi oahppama ovddas”

​Davvi Dearvvašvuođa oahppan- ja hálddašanguovddážiid oktasaš doaivvaáigumuš

Pasieanta- ja oapmahašoahpahus

Oahpahus lea dehálaš pasieanttaid ja oapmahaččaid dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta dáfus, ja lea okta buohcceviesuid váldobargguin. Oahpahus  dáhpáhuvvá go deaivvada  dearvvašvuođafuolahusa bargiiguin ovdal, divššu vuolde ja maŋŋel divššu. Pasieantaoahpahus galgá čalmmustahttit ahte pasieanttat ja sin lagasolbmot leat árjjálaš olbmot geat galget iežaset vásáhusaiguin ja resurssaiguin sáhttit váikkuhit iežaset ođđa dillái. Vai pasieanttat sáhttet ieža válljet, de sii fertejit oažžut oahpu. Dearvvašvuođabargit galget geavahit bargovugiid mat movttiidahttet pasieanttaid ja oapmahaččaid šaddat eanet iešheanalaččat ja dovdat ahte lea kontrolla.

Pasieanttat ja sin oapmahaččat sáhttet lassin oasálastit joavkooahpahussii, nu gohčoduvvon oahppan- ja hálddašankursii. Dat lea dihto diagnosaid mielde kurssat.

Hálddašit iežas buozalmasvuođa lea dálkkas mii geavahuvvo menddo unnán!

Pasieanta

Váldodoaibma oahppan- ja birgenguovddážiin leat oahpahuskurssat mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide iešguđetlágán diagnosaid birra somatihka, gárrenávnnasgeavaheami ja psykiatriija surggiin. Oapmahaččat sáhttet searvat eanas kurssaide. Kursaoasseváldit deaivvadit buohcceviesu fágabargiiguin, hárjánan geavaheddjiiguin ja iešguđetlágan geavaheaddji- ja beroštusservviiguin. Geavaheddjiid vásáhusgelbbolašvuohta lea dehálaš resursa oahpahusas.

Ulbmilin kurssaiguin lea láhčit dili nu ahte pasieanttat ja oapmahaččat besset háhkat máhtu, gelbbolašvuođa ja diđolašvuođa iežaset resurssaid birra vai sáhttet dahkat buriid mearrádusaid iežaset dearvvašvuođa ektui, ollašuhttit rievdadanproseassaid ja hálddašit guhkesáigásaš dearvvašvuođahástalusaid.

Go lágidit joavkooahpahusaid, de sáhttet oasseváldit oahppat sihke dearvvašvuođabargiin ja nubbi nuppis. Dávjá lea juste teorehtalaš máhtu ja vásáhusvuđot máhtu ovttastumis ahte buorre oahppan dáhpáhuvvá. Bargovuohki lea láhčit dili dásseárvosaš ovttasbargui gaskal hárjánan geavaheddjiid ja fágaidgaskasaš bargiid, go kursafálaldagat ovdánahttojuvvojit, čađahuvvojit ja árvvoštallojuvvojit.

Go ovdánahttá joavkovuđot kursafálaldaga de galgá kursa leat oassin pasieantamannolagas. Oahppan- ja hálddašankurssat lea áigeguovdilat eastadan-, dikšun- ja veajuiduhttinmannolagain. Ávžžuhuvvo ovttasbargat oahppan- ja hálddašanguovddáža (OHG) ráđđeaddiiguin. Sis lea máhttu dearvvašvuođapedagogihkas ja sii leat njunnošis ovdánahttimin ođđa kurssaid. OHG fuolaha ahte dála fálaldagat kvalitehta dađistaga buoriduvvo systemáhtalaš árvvoštallama bokte.

Guđelágán oahpahusfálaldat pasieanttaide ja oapmahaččaide lea eanemus ulbmilaš? Mii berre leat ovttaskasoahpahus ja maid berre čađahit joavkkuin? Ja goas pasieantamannolagas berrešii oahpahus fállojuvvot?

Gávdnojit iešguđetlágan oahpahan- hálddašanfálaldagat mat leat ovdánahttojuvvon dihto ulbmiljoavkkuide. Dat leat sihke ovttaskasfálaldagat ja joavkofálaldagat. Bagadusas rehabiliteren, habiliteren, individuála plána ja koordináhtora birra (Dearvvašvuođadirektoráhta 2015) leat iešguđetlágán ovdamearkkat oahppo- ja hálddašanfálaldagaide. Fálaldagaid oktasaš mihttomearri lea ahte dat galget váikkuhit oasseváldiid individuála rievdan- ja hálddašanproseassaide, nugo lasihit geavaheddjiid dearvvašvuođagelbbolašvuođa.

Gelbbolašvuohta lea okta njealji váldofáttás našunála dearvvašvuođa- ja buohcceviesoplánas, sihke ovttaskas ássi dearvvašvuođagelbbolašvuohta ja dearvvašvuođabargiid gelbbolašvuođaovddideapmi. Dearvvašvuođabargit galget vuhtiiváldit buohcci dearvvašvuođagelbbolašvuođa ja heivehit gulahallama dan mielde.

Pasieanttain geat leat guhkilmas dearvvašvuođahástalusat ja dárbbašit veahki spesialistadearvvašvuođabálvalusas, galget oažžut buoret ja eanet heivehuvvon oahpahusa vai nákcejit hálddašit iežaset dearvvašvuođa. Fágabargiid gelbbolašvuohta dearvvašvuođapedagogihkas lea eaktun dasa ahte lea buorre oahppofálaldat pasieanttaide ja oapmahaččaide.

Loga eambbo ráđđehusa álbmotdearvvašvuođastrategiija birra.

https://mestring.no/ny-strategi-for-a-oke-helsekompetanse/

Ovttasbargu suohkandearvvašvuođabálvalusain ávžžuhuvvo go áigu ovdánahttit pasieanta- ja oapmahašoahpahusa. Ovttasbargu gaskal suohkaniid ja dearvvašvuođadoaimmahaga lea vuoigatvuođavuođđuduvvon bálvalusšiehtadusas 2;  Njuolggadusat ovttasbargui mat gusket sisačáliheapmái, olggosčáliheapmái, habiliteremii, veajuiduhttimii ja oahppo- ja hálddašanbálvalusaide  sihkkarastin dihte ollislaš ja jotkkolaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid pasieanttaide geat dárbbašit oktiiheivehuvvon bálvalusaid.

Oahppan- ja hálddašanguovddáš lea dearvvašvuođapedagogalaš resursaguovddáš ja fállá oahpahusa ja bagadallama dearvvašvuođapedagogihkas ja pedagogalaš reaidduid geavaheamis. Mii fállat dearvvašvuođapedagogalaš vuođđokurssa, dearvvašvuođapedagogalaš foruma ja maid oahpahusa ja bagadallama jearaldaga mielde.

Definišuvdna: Dearvvašvuođapedagogalaš doaibma dearvvašvuođabálvalusas lea vuođđuduvvon fága-, vásáhus- ja geavaheaddjivuđotmáhttui, ja máhttui rievdadusvuđot barggu birra. Mihttun lea oahpahit dearvvašvuođa ja buozalmasvuođa birra, nannet hálddašeami ja váldit buriid válljemiid go buozalmasvuohta dahje vahát deaivida.

Dearvvašvuođapedagogihkka lea dan birra mo  dearvvašvuođabargit ovttasráđiid  pasieanttain ja oapmahaččaiguin galget gaskkustit ođasmahttojuvvon dieđuid, ja láhčit dili buori oahpahussii ja dearvvašvuođabagadallamii. Geavaheaddji mielváikkuheapmi ja  pasieanttaid ja oapmahaččaid fámuiduhttin lea vealtameahttun vai šaddá dásseárvosaš ovttasbargu gaskal pasieanttaid, oapmahaččaid ja fágabargiid.

Pasieanta- ja oapmahašoahpahus lea dearvvašvuođapedagogalaš doaibmabijuid geavatlaš čađaheapmi, sihke ovttaskas olbmui ja joavkkuide.

Neahttasiiddut dearvvašvuođapedagogihka birra:

Mestring.no (Hálddašeapmi, dárogillii)

Mestringforalle.no (Hálddašeapmi buohkaide, dárogillii)

Oahppan- ja hálddašanpedagogihkka lea dearvvašvuođapedagogalaš resursaguovddáš, ja galgá láhčit dili sihke dearvvašvuođabargiid ja geavaheaddjiovddasteddjiid gelbbolašvuođaovdáneapmái dearvvašvuođapedagogihkas.

Dearvvašvuođapedagogihka vuođđokursa lea guovttebeaivásaš kursa dutnje gii leat fágabargi spesialista- ja suohkandearvvašvuođabálvalusas dahje leat geavaheaddjiovddasteaddji čadnon oahppan- ja hálddašanfálaldahkii. Ulbmilin kurssain lea ahte don galggat oažžut nannejuvvon ja viidáset ovddiduvvon dearvvašvuođapedagogalaš gelbbolašvuođa.  Guovddážis kurssas lea dearvvašvuođapedagogihkka mii čatnasa joavkovuđot oahppan- ja hálddašandoaimmaide.

Praktihkalaš gaskkustankursa lea ovtta beaivve kursa UNN dearvvašvuođabargiide geat oahpahit buhcciid ja oapmahaččaid, dahje oahpahit ja gaskkustit dieđuid fágabirrasii/mielbargiide. Ulbmilin kurssain lea addit vásáhusaid ja fuomášumiid mat sáhttet dahkat du eanet dihtomielalažžan iežat návccaide ja ovdánanvejolašvuođaide gaskkustanbarggus.

Dearvvašvuođapedagogalaš bagadallanjoavku lea fálaldat UNN dearvvašvuođabargiide geat barget pasieantta- ja oapmahašoahpahusain, sihke ovttaskas olbmuide ja joavkkuide. Bagadallanjoavku lea bistevaš joavku mii čoahkkana guđa geardde jagis. Juohke oasseváldi buktá iežas ášši jovkui. Joavku reflektere ja digaštallá ášši ovttas.

Loga eambbo kurssaid birra go deaddilat liŋkkaid.

Praktihkalaš gaskkustankursa

Dearvvašvuođapedagogihka vuođđokursa

Dearvvašvuođapedagogalaš bagadallanjoavku

Juohke pasieanttas lea vuoigatvuođat aktiivvalaččat searvat ja váikkuhit go oažžu dearvvašvuođaveahki.

“Geavaheaddji- miel- váikkuheapmi” dearvvašvuođasuorggis fátmmasta eanet go dušše ovttaskas vuoigatvuođat. Pasieanta- ja oapmahašoahpaheapmi lea suorgi mas geavaheaddji vásáhusat leat eaktun kvalitehtanannet bálvalusa. Geavaheaddjimielváikkuheapmi oahpahan- ja hálddašanfálaldagain sihkkarastojuvvo go geavaheddjiidovddasteaddji searvá sihke plánemii, čađaheapmái ja maŋŋeárvvoštallamii. Geavaheddjiid ovddasteddjiid ja fágaolbmuid máhttu biddjojuvvo bálddalagaid.  Don sáhtát lohkat eambbo dan rolla birra mii geavaheaddjiovddasteddjiin lea oahppan- ja hálddašanfálaldagain bargo- ja ovddasvástádusjuogu vuolde.

Geavaheaddjiovddasteaddjit oahppan- ja hálddašanfálaldagaide rekrutterejuvvojit dávjá báikkálaš geavaheaddji-/beroštusorganisašuvnna bokte. Áigeguovdilis kandidáhtaid sáhttá maid rekrutteret buohcceviesu ossodaga bokte gos oahppu lea vuođđuduvvon. Háliidat go šaddat geavaheaddjiovddasteaddjin? Váldde oktavuođa iežat báikkálaš servviin, kursajođiheddjiin dahje Oahppan- ja hálddašanguovddážiin.

Dearvvašvuođa oahppama ja hálddašeami našunála gealbobálvalusa siidduin sáhtát lohkat eanet geavaheddjiid mielváikkuheami birra (siiddut leat dárogillii).

Dearvvašvuođadoaimmahagas lea maid geavaheaddjimielváikkuheapmi vuogádatdásis.

UNN Geavaheddjiidlávdegoddi  

Bargojoavku mas leat mielde fágabargit, geavaheddjiidovddasteaddjit ja Oahppan- ja hálddašan (OHG) ráđđeaddit ovdánahttet oahppan- ja hálddašanfálaldagaid. Sii barget bargovuogi mielde man namma lea Standard metoda. Metoda váikkuha dasa ahte geavaheaddjiovddasteddjiid ja fágaolbmuid máhttu biddjo seamma dássái fálaldaga plánemis, čađaheamis ja evalueremis.

Fágabargit

Fágaidrasttildeaddji dearvvašvuođabargit leat mielde bargojoavkkus ja sis lea váldoovddasvástádus oahpahan- ja hálddašanfálaldagaid čađaheapmái.

Fágabargiin lea ovddasvástádus iežaset gelbbolašvuođa vuođul:

• juohkit iežaset fágamáhtu ja vásáhusaid bargojoavkkuin ja váikkuhit daidda mearrádusaide maid bargojoavku galgá dahkat
• oahpahit kurssain, dás maiddái heivehit oahpahusa ulbmiljovkui ja vuođđudit dan dearvvašvuođapedagogalaš máhttui
• Kvalitehtanannet iežas fágalaš ovdanbuktimiid

Kursajođiheaddji

Buohkat bargojoavkkus sáhttet leat kursajođiheaddjin dainna eavttuin ahte sis lea  gelbbolašvuohta ja mokta dasa. Kursajođiheaddji berre leat fágabargi geas lea earenoamáš gelbbolašvuohta ja vásáhus pasieantajoavkkuin.  Kursajođiheaddjin lea dávjjimusat fágabargi dan ossodagas gos fálaldat lea vuođđuduvvon. Kursajođiheaddjis galgá leat máhttu dearvvašvuođapedagogihka birra.

Kursajođiheaddji váldobargun lea oahpahusfálaldaga čađaheapmái. Kursajođiheaddji galgá:

• čatnat oktii kurssa iešguđetlágan fágalaš osiid
• láhčit oadjebas, čielga ja buriid oassálastineavttuid oasseváldiide
• dađistaga pedagogalaččat heivehit kurssa ovttas logaldalliiguin
• sihkkarastit ahte kurssas lea beaivválašgiela ja guovdilastit hálddašeami
• jođihit joavkkuid

Medisinfágalaš ovddasvástideaddji doavttir

Medisinfágalaš ovddasvástideaddji doavttir lea doavttir dan ossodagas gos fálaldat lea vuođđuduvvon. Sus lea bajimus fágalaš ja medisiinnalaš ovddasvástádus go spesialistadearvvašvuođabálvalus lágida oahpahusfálaldaga. Dasto sus lea ovddasvástádus fuolahit ahte pasieantta oassálastin oahpahussii duođaštuvvo pasieantta journálas.

Geavaheaddjidovddasteaddjit

Geavaheaddjiovddasteaddji lea olmmoš geas lea guhkilmas dearvvašvuođahástalus dahje gii lea oapmahaš olbmui geas lea guhkilmas dearvvašvuođahástalus.  Oahppan- ja hálddašanguovddáža geavaheaddjiovddasteaddjin leat don mielde muitaleame mo leat eallit guhkilmas dearvvašvuođahástalusain dahje oapmahačča dili birra. Geavaheaddjiovddasteaddji searvá sihke oahppan- ja hálddašankurssa plánemii, čađaheapmái ja maŋŋeárvvoštallamii. Sáhttá leat seamma dahje máŋga iešguđet geavaheaddjiovddasteaddji geat servet iešguđet osiide kurssas.

Geavaheaddjiovddasteaddji rolla plánemis- ja maŋŋeárvvoštallamis lea:

• searvat aktiivvalaččat bargojovkui
• juogadit máhtu ja vásáhusaid mat leat dehálaččat go galgá hálddašit árgabeaivvi guhkilmas dearvvašvuođahástalusaiguin
• oainnusmahttit pasieantajoavkku dárbbuid

Geavaheaddjiovddasteaddji rolla čađaheamis lea:

• Geavaheaddjiovddasteaddji sátnevuorus muitalit iežas “hálddašan-/birgenhistorjjá”
• Sihkkarastit ahte kurssas lea árgabeaigiella
• Veahkehit hupmat rahpasit váttis fáttáid birra kurssas

 Geavaheddjiidovddasteaddji dovdomearkkat:

• Lea muhtun áiggi ieš eallán dearvvašvuođahástalusain dahje lea oapmahaš olbmui geas leat guhkilmas dearvvašvuođahástalusat. Su mielas ii leat dat álo leamašan nu álki, muhto lea dál gieđahallan dili nu ahte hálddaša dan oalle bures.
• Dovdá earáid geat lea sullasaš dilis, nu ahte diehtá ahte ii buohkain leat juste seamma dilli go sus alddis.

Geavaheaddjiovddasteddjiid bargu bálkáhuvvo Oahppan- ja hálddašanguovddáža gustovaš máksomeriid mielde.

OHG-ráđđeaddi

Oahppan- ja hálddašanráđđeaddis lea ovddasvástádus oahppan- ja hálddašanfálaldagaid dearvvašvuođapedagogalaš oassái ja oktiiheiveheapmái. OHG- ráđđeaddi jođiha bargojoavkku. OHG-ráđđeaddis lea ovddasvástádus ovddidit bargovugiid, sus lea ovddasvástádus dearvvašvuođapedagogalaš bagadallamii ja rávvemii, ja praktihkalaččat heivehit ja bagadallat buot oasálaččaid.

Buot oassálastin buohcceviesu oahppan- ja hálddašandoaimmain galgá registrerejuvvot buohcceviesu pasieantahálddahuslaš vuogádahkii (PAS), mii lea vuođđun raporteremii Norgga pasientaregisterii (NPR).  Dieđut njuolggadusaid birra mat gusket registreremiidda leat almmuhuvvon našunála gealbobálvalusa/nasjonal kompetansetjeneste neahttasiidduin (NKLMH)

Našunála gealbobálvalus oahpaheami ja hálddašeami várás dearvvašvuođasuorggis

Guvllolaš gealbobálvalus oahppama ja hálddašeami várás, RK-PPO (Helse Sør-Øst)