Riegádahttinstohpu, Áltá

Dearvvaš nissonat geain lea dábálaš áhpehisvuohta, sáhttet oažžut fálaldaga riegádahttit dáppe. Riegádahtti nissonat árvvoštallojit dihto válljeneavttuid vuođul sihkkarastin dihte oadjebas riegádahttima. Dasa lassin lea riegádahttinstohpu mii rutiinnalaččat čuovvu  Álttá suohkana áhpehis nissoniid, ovttas suohkana fástadoaktáriiguin.

Nissonolbmot geat sáhttet riegádahttit riegádahttinstobuin

• Dearvvaš nissonat geat leat ovdal riegádahttán
• Dearvvaš vuosttaš geardde riegádahttit ≤  35 jagi
• Dábálaš áhpehisvuohta
• Ogis lea oaivi vulosguvlui  
• Eai leat dovddus dávddat mat sáhttet dagahit váttisvuođaid
• Ovdal leamašan dábálaš áhpehisvuohta ja riegádahttimat

• Riegádahttin álgá iešalddis gaskal áhpehisvuođavahkuid 36 +0 ja 41 +3 beaivvi. Áhpehis nissona dárkkisteami maŋŋel vahku 41 +3 sáhttá jorttamora dahkat riegádahttinstobus nu guhká go CTG- ja ultrajietnagelbbolašvuohta lea olámuttos . Jus ii gávdno makkárge eahpedábálašvuođa dárkkistemiin vahku 41.3/maŋŋel, de sáhttá riegádahtti nisu riegádahttit riegádahttinstobus, muhto galgá sirdojuvvot riegádahttinossodahkii/nissonklinihkkii jus ii leat riegádahttán ovdal vahku 41.6.

• Riegádahttin gohčoduvvo unnán riska riegádahttimiin go ávttat álget ja bissu dábálažžan dassá mánná lea riegádan 

• Nissonat geat ovdal leat riegádahttán doaŋggaid/vakuuma vehkiin ja go ii leat várra ahte dasa lea fas dárbu sáhttet riegádahttit riegádahttinstobus, maŋŋel ovttaskas árvvoštallama ovttas riegádahttinossodaga/nissonklinihka ovddasvástideddjiin.  
• Áhpehis nissonat geain leat duođaštuvvon resisteanta bakteriijat: Nissonat geat leat riegádahttán ja geain lea duođaštuvvon máŋggadálkkasresistenta fiskes stafylokokkat (MRSA), máŋggadálkkasresisteanta gramnegatiiva stavbakteriijat (ESBL) dahje vonkomycinresistente enterokokkat (VRE) berrejit válljejuvvot riegádahttinmedisiinnalaš eavttuid vuođul, ja sáhttet riegádahttit riegádahttinstobus ja riegádahttinossodagain. Dábálaš njoammuneastadan bargomállet fertejit čuvvojuvvot.  

Válljeneavttut 

Finnmárkku buohcceviesus lea   riegádahttinstohpu Álttás ja riegádahttinossodagat Hámmerfeasttas ja Girkonjárggas.

Du ássanbáiki ii dárbbaš leat áidna mii lea mearrideaddjin gos don galggat riegádahttit.  Finnmárkku buohcceviessu lea oassin Davvi Dearvvašvuođas ja árvvoštallá áhpehis nissoniid mearriduvvon válljeneavttuid vuođul sihkkarastin dihte oadjebas riegádahttima, ja čujuha rievttes riegádahttinbáikái dan vuođul.

Válljeneavttut gustojit plánejuvvon riegádahttimiidda. Fáhkkaveahkke-dilálašvuođat árvvoštallojuvvojit oktagaslaččat.

Áhpehisvuođačuovvoleapmi 

Áhpehisvuohta lea lunddolaš dilli mii eatnasiidda ovdána dábálaččat  Áhpehisvuođadivššu ulbmilin lea sihkkarastit buori dearvvašvuođa eadnái ja mánnái olles áhpehisvuođa áigge rutiinnalaš iskkademiid bokte maid oassin lea ságastallan ja bagadallan. Ságastallamat leat fáttáid birra mat lea dehálaččat áhpehis nissonii. Ráhkkananságastallamat ovdal riegádahttima fállojuvvojit dárbbu mielde.

Jus áiggut diŋgot áiggi áhpehisvuođadárkkisteapmái, de sáhtát riŋget njuolga riegádahttinstohpui: 78 96 73 50.

Muitte váldit mielde dearvvašvuođakoartta ja cissaiskosa juohke dárkkistandiibmui.

Dárkkistanprográmma

Áhpehisvuođavahkku 8-12: Vuosttaš dárkkisteapmi lea doaktára dahje jorttamora  luhtte. Dearvvašvuođakoarta devdojuvvo ja oaččut dieđuid áhpehisvuođafuolahusa birra ja árra ultrajietnafálaldaga birra. Cissa- ja varraiskosváldin.

Áhpehisvuođavahkku 11-14: Árra ultrajietnafálaldat. NIPT-iskkus fállojuvvo nissoniidda geat leat 35 jagi dahje boarráseappot meroštallojuvvon riegádahttináiggi.

Áhpehisvuođavahkku 15-18: Ságastallamat psyhkalaš dearvvašvuođa birra (EPDS-skovvi) ja diehtojuohkin Álttá suohkana “Tidlig Inn””árrat sisa” fálaldaga birra.

Áhpehisvuođavahkku 18-20: Rutiinnalaš  ultrajietna https://www.finnmarkssykehuset.no/behandlinger/graviditet-ultralyd-rutineundersokelse?sted=alta

Áhpehisvuođavahkku 24: Jorttamora.  Árvvoštallat ságastallandárbbu ja čujuheami. Rh-iskosat ja glukosaciskus. 

Áhpehisvuođavahkku 28: Jorttamora /doavttir. Árvvoštallat Rh-profylakseRh-profylakse.. Hemoglobinmihtideapmi. Álggahit ságastallama riegádahttima birra.

Áhpehisvuođavahkku 32: Jorttamora.  Oahpisteapmi riegádahttinstobus. Joatkit riegádahttinságastallamiin, mas maiddái bákčasiidváidudeapmi lea fáddán.

Áhpehisvuođavahkku 36: Jorttamora /doavttir. Árvvoštallat mo mánná veallá čoavjjis . Ságastallat njamaheami ja áiggi birra maŋŋel riegádahttima. Dieđut k-vitamiinna birra maid njuoratmánát ožžot.

Áhpehisvuođavahkku 38: Jorttamora . Ságastallan válljeneavttuid birra mat gusket riegádahttinbáikái.seleksjonskriterier for hvor du skal føde.

Áhpehisvuođavahkku 40: Jorttamora . Diŋgot loaktindárkkisteami.

Sihkkarastin dihte jotkkolaš čuovvoleami, de geahččalit mii nu guhkás go lea vejolaš ahte leat okta dahje guokte fásta jorttamora  geat čuovvolit áhpehis nissona.

Loga eambbo

Njamaheapmi (dárogillii)

Njamaheapmi ja røntgen ávdnasat (dárogillii)

Riegádahttin ja áigi maŋŋel riegádahttima (dárogillii)

Áhpehisvuohta - ohkediagnostihkka (dárogillii)

Áhpehisvuohta - Go ohki lihkada unnán (dárogillii)  

Áhpeshisvuohta - Ultrajietna, rutiidnadárkkisteapmi (dárogillii)

Áhpehisvuohta (dároglii)

Boahkuheapmi RhD-negatiiva nissonolbmuide geain lea RhD-positiiva mánná (dárogillii)

Eará resurssat

Njammahanveahkki (dárogillii)  

10 buori rávvaga smávvamánnáolbmuide(dárogillii)

Dovdda heakka (dárogillii)

Borramušportála (dárogillii